3.6.2012 Erikoiset treenit

Tänään olikin erikoiset treenit, sillä pääsimme harjoittelemaan Ämmässuolle Rudus-turvapuistoon. Olihan se aika haastava paikka koirille siiinä mielessä, että siellä oli paljon ihmishahmoja (nukkeja) ympäriinsä ja korkeita paikkoja, minne saattoi kavuta piiloon.

Myrylle ainakin nämä nuket olivat todellinen häiriö. Myryn mielestä ne oli ehdottomasti ilmaistava. Lisäksi Myry bongasi alueen laidalla kallion päällä olevat nuket, ja niitä olisi pitänyt päästä tutkimaan lähempää. Matkalla ensimmäiselle piilolle (alueen päässä telineet) Myry bongaili jo valtavan määrän näitä nukkeja, ja ihan siinä telineiden lähistöllä asfalttitöissä olleet nuket olivat Myryn mielestä ehdottomasti ilmaistava monta kertaa. Lopulta telineillä ollut oikea henkilö kyllä löydettiin, mutta siinä lähistöllä olleet nuket olivat myös erittäin hämääviä.

Toiselle piilolle jatkettiin sitten takaisin päin. Myry nappasi hajua ison työkoneen kohdalla, mutta päätti tutkia hajua kuitenkin muualta ja tässäkin vaiheessa oli menossa kalliolla olleiden hahmojen luokse. Lopulta sain koiran kuitenkin jatkamaan hommia oikeassa paikassa. Kovasti Myry työsti hajua koneen luona, nousi vasten molemmilta puolilta, mutta ei päässyt ylös (koira ei nähnyt maalihenkilöä missään vaiheessa). Lopulta autoin nostamalla koiran maalihenkilön luokse, missä Myry sai sitten hetken päästä palkan (odottelin hetken ilmaisua, mutta ei tainnut koiralla enää puhti siihen riittää).

Jatkettiin kolmannelle piilolle, joka jatkoi haastavien piilojen sarjaa. Maalihenkilö oli korkealla tasanteella, mutta se haju laskeutui toiselle puolelle alas. Siellä Myry työsti kovasti ja yritti paikantaa piiloa. Myry päätti olla kovin itsenäinen, mutta ei bongannut tasanteen alapuolelta lähteviä rappusia ylös. Sen sijaan Myry juoksi rakennuksen toiselle puolelle ja lähti kiipeämään jyrkkiä suoria rappusia ylös. Sieltä ei ollut pääsyä minnekään. Hurja koira. Palattiin takaisin, ja Myry jatkoi taas hajun tarkennusta, mutta ei vain bongannut rappusia. Äänteli ja oli kyllä selkeätä, että ihan siinä lähellä on. Lopulta vinkkasin Myrylle rappuset, ja sinnehän se sitten meni. En odottanut ilmaisua, maalihenkilö sai palkata heti.

Tämän jälkeen Myrylle oli vielä yksi helppo piilo. Olihan sekin jo vähän vaativa, kun Myry oli jo väsynyt. Maalihenkilönä oli kameralla räpsivä tyyppi. Ja Myry kävi tsekkaamassa henkilön takana olleen nuken (jonka luona nappasi rullan) ennen kuin tuli ilmaisemaan. Päätin sitten antaa koiran tehdä vielä uusintailmaisun, minkä se teki ihan ok ja vei oikean henkilön luokse. Olipa rankka treeni!

Viima pääsi myös rallattelemaan, mutta sillä ehdolla, että sille oli ns. helppoja maantasalla olevia piiloja. Viimakin hämääntyi vähän ihmishahmoista ja haukuskeli niitä hieman, mutta jätti ne sitten rauhaan.

Ensimmäinen piilo oli alueen takana hiekkalaatikossa. Sitä Viima sai työstää hetken, sillä alueella oli paljon hajuja (mm. putket, joissa oltu jo piilossa) sekä sitten näitä nukkeja joka paikassa. Mutta hyvin Viima työskenteli (kävi ilmaisemassa myös kuvaajaa, jes, seisova ;)), kunnes aloitti ilmaisun. Itse en Viiman työskentelyä nähnyt, koska olin lähtenyt koiran perään ja vikkeläliikkeinen Viima oli palannut sinne, missä muut olivat. Haukkui hyvin umpipiiloa :)

Tästä jatkettiin sitten matkaa, seurattiin kaideväylää ja päädyttiin kuorma-auton lähistölle. Sieltä alta Viima sitten bongasi seuraavan maalihenkilön. Haukku hyvä :)

Kolmas löytyi myös helposti seuraamalla reittiä kohti aloituspaikkaa. Maalihenkilö oli kivassa kolossa rakennuksessa, jonne oli kulmasta koiranmentävä pääsy. Neljäs piilo oli sitten alueen alkupäässä olevan kontin alla. Tänne Viima päätti mennä kauimmaisesta päädystä eli joutui ryömimään pitkän matkan. Koko sen matkan Viima oli haukkunut ja haukku jatkui piilolla. Hyvä juttu :)

Viimalla siis meni kivasti, ja vaikutti oikein motivoituneelta tekemään duunia. Olisi toki ollut kiva harjoitella myös ylhäältä tulevia hajuja/haastavampia pääsyjä, mutta koska Viima ei saa rasittaa takapäätään, niin nyt tehtiin näin :)

Kiitoksia näistä Myryn ja Viiman kuvista Santeri Saarikolle, joka jaksoi raahata kameraani mukana :)