Tarinaa suomenlapinkoira Keron ja bordercollie Discon ja Potterin elämästä. Muistoissa Viima ja Myry.

29.6.2008 Etsintätreenailua

Harjoittelimme tänään pienellä porukalla Solvallan metsissä.

Myrylle oli semmoinen pieni harjoitus, jossa ensin kävimme tutkimassa sellaisen pömpelialueen (sisälsi lihaskuntolaitteita, puita vasten kaadettuja puulevyjä jne). Maalihenkilö oli piilossa yhden tämmöisen puulevyistä muodostetun kodan kätköissä. Haju varmaan liikkui kivasti alueella, sen verran vauhdikkaasti Myry liikkui ennen kuin meni piilolle ja teki ilmaisun.

Sitten jatkoimme pömpelialueelta pois ja jatkoimme etsimistä metsän suuntaan. Toinen maalihenkilö oli piiloutunut kahden jyrkänteen väliin n. 100m päähän (suunnistusrastille). Myry teki löydön hyvin ja ilmaisukin oli ok, vaikka veikin minut piilolle märkää kalliota alas.

Viimalle oli hieman häiriötä luvassa. Ensin kävelimme hiekkatietä pitkin muutama sata metriä sinne, mistä oli tarkoitus metsään mennä. Mukana meillä oli häiriökoirana toinen uros, jota Viima ei ole aiemmin ’tavannut’. Lisäksi ennen kuin menimme etsimään, niin hiekkatietä pitkin kulki joku ulkoilija koiransa kanssa ja he tietenkin siihen jäivät hidastelemaan, vaikka ohi olivatkin menossa. Viima oli hieman kierroksilla, kun käveltiin tuonne paikalle, mutta sain sen sitten rauhoittumaan hiljaiseksi ennen kuin päästin etsimään.

Piilo oli reilun sadan metrin päässä ison kiven luona. Eipä sillä Viimalla kauaa mennyt, kun haukku kuului ja hyvin jaksoi haukkua, vaikka itselläni kestikin hetki päästä piilolle. Viima oli mennyt jälkeä pitkin (ainakin loppuvaiheessa). Namipalkan lisäksi Viima sai vinkuvan pehmopossulelun ja se oli kyllä tosi kiva juttu myös :)

Treenailun jälkeen kävimme hieman metsässä kävelemässä. Tarkoituksena oli etsiä rasteja, mutta ne olikin nyt ehditty jo kerätä pois. Muutamalla ’rastilla’ kuitenkin käytiin, joten tuli harjoiteltua suunnistusta samalla.