Tarinaa suomenlapinkoira Keron ja bordercollie Discon elämästä. Muistoissa Viima ja Myry.

29.3.2013 Pitkäperjantain etsimisiä

Puolilta päivin suhattiin kohtuu lähistölle vähän treenailemaan koiria. Paikalla oli paljon muitakin (= hiihtäjiä), mutta autolle löytyi kyllä paikka ja tilaa treenata oli kyllä ihan hyvin :)

Kerolle oli puolihuolimaton suunnitelma eli toisin sanoen nappasin mukaan pistotreenisuunnitelman (ks. blogipostaus) ja treeni suunniteltiin sen pohjalta. Alue oli jo täysin erilainen kuin ekalla kerralla eli tämä oli jo oikeata metsää, näkyvyys toki oli ihan kohtuullisen hyvä, toinen puoli vähän nousevaa kuin toinen.

Alku meni kivasti. Eka mm oli ehkä n. viiden metrin päässä keskilinjalta ja sinne Kero juoksi oikein hyvin. Myös tokalle mentiin vauhdikkaasti (etäisyys about samaa luokkaa), kolmannella myös mentiin lentäen. Neljännen kohdalla etäisyyttä oli jo tullut liikaa, joten siinä otettiin vähän takapakkia ja mm sai tulla lähemmäksi. Viidennen kohdalla oli sama juttu eikä Kero irronnut yhtään minnekään keskilinjalta. Olisikohan etäisyys ollut jotain n. 15 metrin luokkaa. Pistettiin peli poikki, kun tarkoitus kuitenkin oli saada heti onnistuneita toistoja eli koira juoksemaan suoraan mm:n luokse toisen luota.

Tehtiin sitten vielä neljä toistoa, joissa etäisyydet olivat selvästi lyhyemmät. Nämä menivät oikeastaan ihan kivasti ainakin koiran osalta. Itse tietty sähläsin, kun en pitänyt suutani kiinni noin yleisestikään (ohjaajan pitäisi olla kohtuu passiivinen ja vain näyttää rintamasuunnalla koiralle, minne mennään) ja sitten sähläsin myös sen suhteen, missä kohtaa minun olisi pitänyt olla koiran lentäessä keskilinjalta ohitsenii toiselle puolelle.

Hienosäädetään seuraavalle kerralle eli muistetaan lisätä etäisyyttä varovaisemmin (maasto huomioiden).

Myry pääsi myös treenaamaan. Ohjeistuksena oli: yksi kiven päälle, yksi rinteeseen (puro) ja yksi makaamaan jonnekin vaikeampipääsyiseen paikkaan. Ekalle Myry nappasi hajun aika nopsaan, ja kävi hakemassa rullan. Rullan tuominen oli haastavaa, sillä Myry tuli vaikeampaa reittiä takaisin eikä meinannut päästä edes puunrungosta yli… No, rulla tuotiin kyllä ja maalihenkilön luokse päästiin.  Hyvin oli kaatuneen puunrungon kupeessa makoilemassa.

Toiselle taivallettiin tovi ennen kuin Myry bongasi kiven päällä olleen henkilön. Tässä vaiheessa Myry vilkaisi minuun ennen kuin otti rullan ja toi sen. Haju kolmannesta käytiin nappaamassa polulta käsin, ja eipä siinäkään sen kummempia ollut. Saatiin hyvä ilmaisu tähänkin, ja lopputuloksena sellaista mukavaa ja innokasta työskentelyä.

Samikset
Samikset
Takapenkkiläiset
Takapenkkiläiset
Ensimmäinen oikea Luu (hirvi)
Ensimmäinen oikea Luu (hirvi)