Tarinaa suomenlapinkoira Keron ja bordercollie Discon elämästä. Muistoissa Viima ja Myry.

29.12.2011 Vuoden vikat etsintätreenailut

Torstai-iltana meillä oli treenailut Vuosaaren suunnalla.

Viimalle oli luvassa pieni etsintäharjoitus. Alue oli kolmionmuotoinen ja rajoittui tiehen ja peltoon. Tuulen suunnan huomioiden lähdettiin matkaan tietä pitkin tarkoituksena mennä kulmaan, ja sen jälkeen tehdä muutama siksak-poikitus huomioiden maaston muodot.

Treeni meni aika sukkelaan ja Viima liikkui varsin kivasti metsän puolella, kun itse kuljin tietä pitkin. Hyvin teki laatikkoa jne. Ensimmäinen oli alueen alkupuolella sisemmällä kiven takana selällään makaava ”tajuton” henkilö. Koiran palkkattuani minun piti sitten antaa asianmukaista ensiapua. Hieman oli kylkiasennossa vähän hakemista, mutta hyvä juttu, että tuli treenattua näin ihan oikeassa maastossakin :)

Jatkettiin matkaa ja päätyrajaa lähestyessämme Viima bongasi metsän puolella jotain n. kymmenen metriä tiestä, haukahti muutaman kerran ja katsoi minuun, mutta sitten lähti jatkamaan aika sukkelaan matkaa. Jos Viima olisi haukkunut pidempään, olisin ollut täysin varma, että siinä oli jotain. Reagoin kuitenkin liian hitaasti ja Viima hilpasi siitä muualle kauemmaksi ja hetken päästä alkoikin sitten kunnon haukku. Metsän puolella tulikin sitten huomattua, että Viima oli haukkunut puuhun sidottuja farkkuja. Lopetti kuitenkin ilmaisun, kun oli ottanut siitä jäljen ja sitä pitkin päätynyt kallion kupeessa olevan peitetyn henkilön luokse. Henkilö oli satuttanut jalkansa ja pääsin tekemään painesidettä.

Parikymmentä minuuttia mentiin. Koira toimi ihan kivasti, liikkui mukavasti (rauhallisesti) ja oli kuulolla (välillä tuli tielle ja hajut jotenkin vetivät tien toiseen laitaan, mutta sain kuitenkin takaisin omalle puolelle). Ensiapujen aikana koira oli kytkettynä odottamassa. Vähän se siitä turhautui eli niitä pitää harjoitella jatkossa enemmän. Hyvä treeni kuitenkin.

Myrylle otin vain pari ilmaistavaa ihmistä ja esineen. Koira oli kyllä vähän epävireessä. Farkkuja se yritti tuoda minulle, mutta kun ei siinä oikein onnistunut luovutti muutaman yrityksen jälkeen. Pitää siis harjoitella esineilmaisuja…  Alikulkusillan alla seisovan henkilön Myry ilmaisi ihan hyvin. Ylempänä ollut kontaktia yrittävä henkilö sen sijaan oli vähän outo ja Myry tuli ekalla kerralla ilman rullaa ja oli menossa siihen lähelle syömään jotain. Toisella yrityksellä ok.