Tiistai-iltana treenailtiin vähän etsimistä Vantaankosken tietämillä. Viimalle ei ollut sen kummempaa suunnitelmaa (vähän on nyt kadoksissa se punainen lanka, mitä kannattaisi treenata ja etenkin, mitä suunnitelma, mutta ehkä se tästä…) ja Myrylle taas oli luvassa pieni etsintätreeni.
Viimalle otettiin neljä tyyppiä valmiina tien läheisyydessä metsän puolella. Näkyvyys oli hyvä. Ensimmäiselle mentiin heti haukkumaan (kaatuneen puunrungon kätköissä), samoin toinen bongattiin heti, kun ekalta jatkettiin matkaa. Tämä piilo oli ihan siinä vieressä saman kaatuneen puunrungon kupeessa muutaman metrin päässä. Sitten Viima saikin etsiä jonkun tovin. Hajut menivät sopivasti niin, ettei heti tarttunut nenään, mutta bongasi lopulta, kun meni oikealta puolelta toista kaatunutta puunrunkoa. Sen kätköistä löytyi kolmas maalihenkilö. Neljäs oli vähän syvemmällä jonkinlaisessa kuopassa, hyvin paikallistettiin ja ilmaistiin. Semmoinen peruskiva treeni siis.
Myrylle oli pieni etsintätreeni ja se tehtiin ihan viimeisenä n. klo 22 tietämissä. Aiheena oli kytkettynä etsimistä tienvarresta n. 10-20m päässä. Lähdettiin kävelemään alueelle kävelytietä pitkin. Aika nopsaan Myry sai jotain hajua ja selkeästi reagoi hyppäämällä ajotien puolelle, mutta kun liina ei riittänytkään, tuli takaisin. Selkeä reaktio, mutta jatkettiin matkaa. Siellä ajotien toisella puolella puskassa oli henkilö. Hyvä reaktio, mutta harmi, ettei menty tsekkaamaan eikä koira saanut siis vahvistusta sille, että alueelle mentäessä kannattaa myös pyrkiä tarkistamaan haju loppuun asti. Pitää siis ottaa korjaavia harjoituksia.
Itse alueella olin sitten lähinnä koiraa hidastava liinassa roikkuja. Myry oli liikkuvalla tuulella ja mentiin sitten vähän siksakkia. Tarkoitus oli mennä alueen rajaa, kun tuuli sentään tuli etelästä, mutta koira veti sinne sisemmälle. Pakkohan se oli seurata perässä. Eka maalihenkilö löydettiin melkein puolivälistä reittiä. Lähelle mentiin, mutta ilmaisu ihan ok siitä huolimatta. Toiselle mentiin myös haipakkaa ja lopulta risukkojen keskeltä löytyi maalihenkilö. Ilmaisu vähän tökki, mutta saattoi johtua siitäkin, että oltiin myös aika lähellä ja liina takertui risuihin. Ekalla kerralla Myry palasi sivulle ilman rullaa, lähti itse hakemaan, mutta jäikin näytölle makaamaan. Kun mitään ei tapahtunut, nappasi rullan ja toi sen. Näyttö sen jälkeen ok.
Ihan alueen loppuun ei menty, kun lähdettiin palaamaan takaisin päin, kun oli esine vielä löytymättä. Mentiin taas vähän turhan syvällä ja ohi, palattiin sitten taas takaisin päin reunaa pitkin ja niin Myry sitten nappasi hajun ja meni esineen (hanska) luokse, nappasi sen suuhunsa ja toi minulle ja vei vielä näytölle siihen, mistä esineen oli napannut.
Ok suoritus. Kytkettynä etsiminen on aina haasteellista ja sitä on hyvä kyllä treenata. Koiran reaktiot näkee niin eri tavalla. Samoin esine oli myös kiva ylläri, niitä pitää ottaa jatkossakin enemmän. Esineen nouto on niin vahva Myrylle, mutta isommat esineet ilmaisee kyllä rullalla. Nyt olisi tietty voinut jäädä suoraan näytölle, kun oli kytkettynä, mutta etenkin hanskojen suuhun nappaaminen on niin vahva juttu, että vaatii paljon toistoja, jos meinaa toisen käytöksen vaihtaa :D Reagointijuttuja pitää myös tehdä. Pitää vain olla tarkkana reagoimaan koiran reaktioihin.
