Tarinaa suomenlapinkoira Keron ja bordercollie Discon elämästä. Muistoissa Viima ja Myry.

29.10.2011 Rauniolauantai

Vietettiin lauantai treenaillen Hepekon raunioradalla Helsingissä. Ensimmäisellä kierroksella käytiin läpi ekan alueen piiloja, toisella kierroksella keskialuetta.

Viimalla oli ensin kolme piiloa. Lähdettiin matkaan niin, että tuuli tuli sopivasti suoraan nenään. Tämä näkyi kyllä koiran sähellyksessä eli olisi pitänyt aloittaa suunnitellusti alueen toisesta päästä.

Ensimmäinen piilo oli kasan reunamilla olevan kuusen suojissa. Täältä hajut tulivat vähän nihkeästi, joten koira joutui tekemään töitä tarkentaakseen hajua. Piilolle oli myös vähän hankala päästä, mutta lopulta hlö löytyi.

Toinen oli alueen keskivaiheilla olevan yhdistelmäputken sisällä. Meni ihan ok. Kolmas oli alueen laidalla olevassa kasassa kiinniolevassa kaivossa, jonne tosin pääsi kasan päädyssä olevasta putkesta. Viima nappasi hajun kasalta ja ilmaisi suoraan kaivolle.

Myrylle oli myös kolme piiloa. Aloitettiin alueen laidalta, tuuli kiersi sopivasti takaa. Ensimmäinen oli sama kaivopiilo kuin Viimalla. Tämä oli jännä, sillä Myry ei napannut hajua kasalta vaan meni putkesta sisään, tuli rullan kanssa ulos ja vei näytölle kaivonkannelle. Aika hyvä päättelykyky.

Samaa aivotyöskentelyä oli nähtävissä seuraavillakin piiloilla. Piilo oli keskivaiheilla, alueen laidalla oleva suljettu neliskanttinen tunneli, joka ei johtanut minnekään, mutta hajut pääsivät kasan päälle. Samoin suljetussa oviaukossa oli rakoja. Myry työskenteli ja otti lopulta rullan ovensuussa, tuli luokse, mutta lähti samantien vauhdilla viereisestä putkesta sisään. Pian Myry tuli takaisin ja päästin näytölle. Mietin hetken, minne veisi, mutta ihan oikeaan paikkaan Myry meni, oven eteen makaamaan. Siitä sitten ovi auki ja koira tunnelin perälle.

Kolmas piilo oli betonilaattojen kätköissä alueen reunalla. Tämä oli tämmöinen avoin, jonne koira pääsi ihan ok. Myry työsti ja tuli rullan kanssa, näytölle mentäessä oikaisi toisen laatan alta, mutta sieltä ei päässytkään piilolle, joten tuli takaisin ja jatkoi sitä reittiä, mitä oli alkujaan piilolle mennyt.

Toiselle kierrokselle Viimalla oli yhteensä viisi piiloa. Ihan alussa oli makaava hlö semmoisessa puisessa leikkikentän putkessa. Toinen löytyi laitamilla olevasta ylhäältä avoimesta kaivonrenkaasta. Loput kolme olivat alueen toisella reunalla kohtuu lähellä toisiaan.

Kolmatta Viima haukkui kasan päältä/vierestä, mutta etsittiin kuitenkin piilolle reitti. Siinä piti olla tarkkana, sillä Viima taisi jo saada seuraavasta hajua.

Seuraava piilo oli siinä lähellä olevan kasan suojissa, kasan päällä piippu. Tämä paikallistettiin aika nopsaan ja ilmaisu ok piilon sisällä. Jatkettiin viimeiselle, joka oli betonirenkaista tehty viritelmä. Hyvin tämäkin piilo ilmaistiin :)

Myrylle oli neljä piiloa. Ensimmäiseksi oli tarkoitettu lautojen ja renkaiden suojissa oleva piilo, mutta Myry ei siitä hajua saanut. Sen sijaan Myry irtosi alueen toiselle puolelle, missä oli kolme lähekkäin olevaa piiloa.

Myry nappasi rullan alueen reunalla olevan kasan päältä, lähti tulemaan luokse, mutta törmäsi seuraavan hajuun ja meni tarkistamaan (osui suoraan kulkureitille). Näytölle mentäessä Myry vei tälle viimeisimmälle piilolle. Pieni moka.

Tästä huolimatta jatkettiin. Myry oli jo näköjään unohtanut kasalöydön, koska otti työstettäväkseen uuden hajun. Hlö löytyi laitimmaisen kasan pienestä kaivosta (kansi päällä), ilmaisu ok.

Jatkettiin taas, ja lopulta Myry sai hajua tästä ekasta löydöstä. Myry kävi kasan päällä, mutta ei ollut vakuuttunut löydöstään. Otti rullan suuhunsa, mutta puuhasteli kasan luona tovin ja kävi rulla suussa kasan sisällä, kun sinne tien löysi. Tämän jälkeen ilmaisu ok.

Palasimme sitten alkuun. Tuuli pyöri selkeästi, ja koira ei tuntunut nappaavan hajua. Lopulta sekin onnistui ja koira meni piilolle. Teki tälläkin piilolla tuplatsekkauksen eli otti rullan piilolla suuhun, mutta meni vielä tarkentamaan sisälle ennen kuin lähti tuomaan rullaa.

Vaihtelevat treenit koirille :) Molemmat olivat ehkä vähän väsyjä edellisen illan agitreeneistä, mutta jaksoivat silti. Ja Myryn tekemästä vaihdoksesta en ole huolissani, sillä koira kuitenkin teki hommansa loppuun asti. Tämmöistä tilannetta ei vain ollut tullut vastaan aiemmin.