Tarinaa suomenlapinkoira Keron ja bordercollie Discon elämästä. Muistoissa Viima ja Myry.

28.7.2011 Onnistuneet raksatreenit

Torstai-iltana treenailtiin taas vaihteeksi tyhjässä kerrostalossa. Kokonaisuudessaan poikien treenit sujuivat oikein mallikkaasti :)

Viima pääsi etsimään heti ensimmäisenä asunnoista ihmisiä. Kolme tyyppiä oli mennyt piiloihin (en tiennyt itse piiloja) ja speksi oli sellainen, että ovet raollaan (5-10 cm), kehut heti koiran tunkiessa paikalle ja palkkaus sitten, kun annan luvan (eli melkein heti siis), ei tarvitse ilmaista.

Aloitettiin ylimmästä kerroksesta, käytiin läpi asunnot ja yritin siinä samalla tarkkailla koiran reaktioita asunnossa liikkuessaan (onko siellä ketään). Samalla pyrin myös antamaan koiralle tilaa tehdä töitä rauhassa. Viiman reaktiot olivat kyllä aika selvät, ja niissä asunnoissa, joissa oli henkilö piilossa, koiran olemus oli erilainen. Hyvä koiranlukuharjoitus myös itsellenikin.

Ensimmäinen löytyi ylimmässä kerroksesta eteiskomerosta. Toinen löytyi keskivaiheilta parvekkeelta. Tämä oli aika hauska, sillä haju meni huoneen toiselle puolelle, mutta Viima varsin nopsaan tarkensi hajun parvekkeelle ja puski parvekkeet ovet auki. Kolmas löytyi sitten ensimmäisestä kerroksesta. Tässäkin hajut menivät jännästi. Henkilö oli keittiössä työtason päällä istumassa, mutta hajut menivät vastakkaiselle puolelle asuntoa (olohuoneen ikkuna, parveke). Viimalle piti jopa avata parvekkeen ovi, jotta pystyi käymään toteamassa, ettei siellä ainakaan ole ketään. Tämän toteamisen jälkeen Viima sitten suuntasikin keittiöön ja teki löydön.

Kehut heti, samoin palkkaukset tulivat heti perään eli koiran ei tarvinnut edes miettiä ilmaisua. Koiran olemus oli treenin jälkeen varsin iloinen. Tämän huomasi hyvin siitäkin, miten Viima tarjosi koko ajan pupu-lelua leikittäväksi. Hieno homma :)

Myrylle oli kaksi piiloa asunnoissa (piilot ei tiedossa) sekä sitten pimeässä kellaritilassa ihan siellä perukoilla olevassa verkkokomerossa kyhätty pressupiilo (avoin komero, jonka eteen laitettiin pressu), verkkokomeron ovi oli jätetty hieman raolleen. Aloitettiin asunnoista ylimmistä kerroksesta. Samaan tapaan kuin Viimankin kanssa, annoin Myrylle tilaa tehdä itsenäistä työtä ja käydä asunnot läpi ja jos koira ei näyttänyt kummempia reaktioita, niin jatkoimme eteenpäin.

Ensimmäinen löytyi jonkun asunnon makuuhuoneen komerosta (ehkä oli ylin kerros). Kovasti Myry työsti ja katseli välillä huoneen ikkunastakin ennen kuin paikallisti hajun. Tässä asunnossa Myry touhotti aika paljon, mutta annoin sen tehdä hommia ja niinpä tuon ikkunasta katselemisen jälkeen aika pian Myry paikallisti hajun viereiseen komerokompleksiin ja puski itsensä sinne. Ilmaisu hyvä.

Toista saatiin sitten etsiä jokunen tovi eli väliin tuli tyhjiä asuntoja. Löytö oli lopulta kuitenkin aika selkeä eli henkilö löytyi ammeesta makaamasta. Ilmaisu edelleen hyvä. Jatkettiin sitten asuntojen läpikäyntiä, mutta niissä ei ollut enää mitään tuoretta hajua ja mm. viimeisen asunnon Myry jätti kokonaan tekemättä ja pyyhälsi suoraan alas.

Kellaritilaan päästessään Myry säntäsi saman tien päättäväisesti käytävää pitkin ja meni sinne kauimmaiselle käytävälle. Matkan varrella kävi tsekkaamassa sohvahuoneen, missä sillä oli viimeksi ollut piilo. Sitten Myry meni käytävän päähän, kävi tarkistamassa sen komeron, missä sillä oli viimeksi ollut irto-oven takana tyyppi piilossa, kipitti käymään luonani (odottelin käytävän puolivälissä), mutta palasi sitten samantien takaisin. Tällä kertaa Myry sitten puski itsensä oikeaan komeroon ja hetken päästä tuli rullan kanssa takaisin. Ilmaisu edelleen varsin varma. Olipas varsin hyvä suoritus :) ja kokonaisuudessaan niin varmaa työskentelyä Myryltä, että ihan ihmetyttää.

Ajatus aiheesta “28.7.2011 Onnistuneet raksatreenit”

Kommentointi on suljettu.