Tarinaa suomenlapinkoira Keron ja bordercollie Discon elämästä. Muistoissa Viima ja Myry.

27.11.2013 Peitettyjen ilmaisuja

Keskiviikkoiltana treenailtiin lentokentän lähistöllä Teknobulevardilla. Alkuun tein Keron kanssa ohitus/häiriöharjoituksia yhdessä vesikoira-Hiisin kanssa. Teki ihan hyvää, sillä tietyillä etäisyyksillä Keron mieli teki kovasti vain katsella toista koiraa, mutta hyvin tarjosi sitten kuitenkin kontaktia. Näitä pitäisi selkeästi tehdä usein.

Itse ilmaisutreeneissä keskityin peitettyihin eli käytössä oli pressu sekä naamioverkko. Tehtiin yhteensä seitsemän (onnistunutta) toistoa aloittaen siitä, että maalihenkilö oli vain hiukan kääriytynyt peitteeseen. Eipä näissä sen kummempia. Ainoa vain, että Kero tutkaili maalihenkliöä ennen kuin koski kuppiin. Vikalle osui myös niin, että toinen koira kävi siinä ihan lähellä juuri ennen kuin lähetin Keron ja ilmeisesti se pisti Kerolta vähän pasmat sekaisin. Kero kävi kyllä maalihenkilön luona, koski kuppiin, otti rullan, mutta sitten punainen lanka katkesi, Kero kävi uudestaan piilolla, sen jälkeen meinasi lähteä tutkailemaan, mihin se toinen koira menikään, kunnes hokasi mennä taas piilolle ja vasta sitten varsinainen ilmaisu.

Treenien jälkeen Kero pääsi leikkimään puolivuotiaan Rico-valkkarin kanssa. Vähän päällepäsmärin viitteitä Kerossa näyttäisi olevan, mutta sujuvasti Kero tarpeen tullen kyllä näytteli myös pientäkin.