Tarinaa suomenlapinkoira Keron ja bordercollie Discon elämästä. Muistoissa Viima ja Myry.

27.1.2013 Lumitreeniä

Ensin vähän yhdistystoimintaa, minkä päälle sitten pikaiset treenit koirille.

Ensin Myry sai etsiä kaksi piiloa. Ensimmäinen oli ojaan lumen alle hautautunut, ja toinen paljussa oleva henkilö (levy päällä, pieni rako jätetty). Myry päätti löytää paljussa olevan ensimmäisenä, kun haju tuntui sieltä suunnasta tulevan paremmin. Ilmaisu ok (tosin yritti sitä ennen tarjota lintulaudan leivistä ilmaisua).

Sitten jatkettiin hautuneen paikantamista. Lopulta Myry tutkaili tarkemmin ojaa, alkoi kaivaa jalkopäästä, ja kun oli varma, että siellä on joku, tuli rullan kanssa takaisin. Ihan jees siis. Virtaa Myryssä oli aika kivasti, ja ilolla teki työtä :)

Viimakin pääsi vähän muistelemaan, mikä on etsimisen juoni. Ensimmäinen haukuttiin kuusen kätköistä, toinen löytyi ojasta makaamassa (ei haudattu) ja kolmaskin vielä vähän isomman kuusikon kätköistä. Hyvin haukku raikui, ja virtaa piisasi myös leikkimiseen vikalla piilolla. Hieno homma :)

Niin.. sellaistakin Myry pääsi tekemään, että oli syönyt loput puolikkaasta suklaalevystä, jonka auton etupenkille olin jättänyt. Tuli vain mieleen, että näinköhän mulla on kohta n. 10-vuotias pentu riesana… ;)