Tarinaa suomenlapinkoira Keron ja bordercollie Discon elämästä. Muistoissa Viima ja Myry.

26.1.2008 Agilitytreeneissä

Lappalaisten agilitytreeneissä Hyrylässä.
Meillä oli valmiina treeniratana 18 esteen rata, joka sisälsi muutaman haastelliseen kohdan.

Ensimmäinen hankalampi kohta oli kolmannen hypyn jälkeen putkeen ohjaus. Koiran näkökulmasta helpoin vaihtoehto olisi ollut mennä suoraan edessä olevasta putken suusta sisään. Myryllä tämä onnistui kuitenkin ihan hyvin ja sain ohjattua oikeasta päästä sisään. Tämän jälkeen oli taas hyppy ja sitten piti ohjata koira esteen takaa pussiin. Tässä itselläni meni vähän askeleet sekaisin, mutta sain kuitenkin ohjattua Myryn onnistuneesti pussiin.

Sitten tulikin taas haasteellisempi kohta eli pussista piti ohjata hypylle vasemmalle eikä suoraan odottavaan putkeen. Alkuperäinen ideani oli mennä pussin eteen ja ottaa Myry mukaan ja sitten ohjata hypylle, mutta tämä jäi toteutumatta, sillä Myry olikin nopea enkä ehtinyt sinne, minne olin ajatellut. Niinpä tein vaihdoin lennossa suunnitelmaa ja menin itse hyppyesteiden välistä ja sain ohjattua Myryn oikealle hypylle ja sitten tiukasti putkeen. Sitten vauhdilla putken vierestä ottamaan koira vastaan putkesta ja hyppy. Tämän jälkeen tulikin vaikeampi kohta eli miten saada koira putkeen hankalasta kulmasta. Tässä tulikin moka enkä saanut heti ohjattua Myryä putkeen.

Sitten taas hyppy ja kepit, jotka sujuivat oikein hyvin. Tämän jälkeen hyppy kohti seinää, koiran kutsu sieltä esteen takaa, hyppy ja toinen hyppy ja sitten renkaalle. Ohjaus meni tässä vähän huonosti ja Myry hyppysi kehikosta, joten tämä uusiksi ja rata loppuun. Ihan ok ja vauhdikas suoritus.

Kävimme vielä ongelmakohdat läpi ja otimme radan ensimmäisestä putkesta alkaen uudestaan. Muuten uusinta sujui ihan hyvin, mutta 13. esteellä en muistanut ohjata koiraa hypyn jälkeen ja niinpä Myry hyppäsi hypyn uudestaan. Ihan opettavainen tilanne kuitenkin.