Tarinaa suomenlapinkoira Keron ja bordercollie Discon ja Potterin elämästä. Muistoissa Viima ja Myry.

26.9.2013 Muutama ilmaisu pimenevässä illassa

Taaperrettiin Keron kanssa Tattarisuolle, missä alkuun tehtiin reilun vartin mittainen rauhoittumistreeni matolla. Oli ihan hyödyllinen, ja sujuikin aikas kivasti, vaikka piippaamista etenkin alussa ja lopussa tulikin. Mutta Kero malttoi olla kyllä hiljaa, ja laskea kuononsa matolle, mistä sitten seurasi palkkausta joko namin tai käsikosketukselle vapautuksen muodossa. Oli kyllä iloista poikaa, kun oli niin simppeli treeni ja onnistumisiakin tuli huimasti :) Mentiin Natural Menulla ja muutamalla nakinpalasella, vaikka olin varautunut kunnon herkuilla.

Rauhoittumistreenin jälkeen palloiltiin hetki alueella ennen kuin tehtiin Keron ilmaisutreenit. Jatkettiin  pistotusteemalla. Uutena juttuna oli kupin vaihdos, sillä tarkoitus olisi saada kohta puoliin useita maalihenkilöitä piiloon yhtäaikaisesti ja jokaiselle tarvitaan kuppi messiin sekä sitten pimenevä ilta. Ihan pimeäksi ei ehtinyt kyllä tulla, mutta hämärää kylläkin.

Tehtiin yhteensä viisi onnistunutta toistoa, joista kolmatta ja neljättä hioin hieman, sillä Kerolla oli huima kiire lähteä taas näytölle heti rullan irroitusvihjeen jälkeen. Tuota kolmatta toistoa tehtiin pari uusintaa (joista yhdellä Keron hammas oli osunut maalihenkilön käteen, kun liian innolla oli kuppiin koskenut eli pidetään tämä mielessä ja tarkkailussa…) ja neljännellä toistolla tyydyin yhteen uusintaan. Hiotaan näitä taas joskus lisää.

Mutta into oli älyttömän hyvä, samoin irtoaminen ja pistot olivat aikas suorat. Ilmaisutkin hyvät (jos ei huomioida tuota näytölle ennakointia). Vikalle toistolle tuli myös pitkä ilmaisumatka, sillä vitkuttelin tarkoituksella omaa liikkumista. Niin, ja maastohan oli sellainen, että piilot olivat alamäkeen eli Kero sai vetää täpöllä alas, sitten rullan kanssa ylämäkeen ja sitten näytölle taas täpöllä. Hyvin vauhti säilyi joka suuntaan.

Treenin jälkeen Kero sai riekkua hetken aikaa Leevi-lapinkoiran kanssa. Vauhtia riitti, ja oli mukava taas edelleen huomata, että Kero tulee edelleen hyvin toimeen toisten urosten kanssa.

Kotosalla tehtiin sitten myöhemmin vielä lisää rauhoittumistreeniä. Tässä yksi videopätkä:

httpv://youtu.be/zg3xE0DNb9g