Tarinaa suomenlapinkoira Keron ja bordercollie Discon ja Potterin elämästä. Muistoissa Viima ja Myry.

26.9.2011 Myryn hälyryhmätestaus

Illalla menimme Myryn kanssa meille järjestettyyn hälyryhmätestaukseen. Testaus oli siis yhdistyksemme hälyryhmän järjestämä ja mukana työskentelyämme tarkkaili sama henkilö, joka Viiman testauksenkin suoritti aikoinaan (ei ollut aiemmin siis nähnyt minun ja Myryn työskentelyä).

Saatiin alue, joka rajoittui pellon reunaan, jonkinlaiseen polkuun sekä isompaan että pienempään puroon. Ennen etsimistä tehtiin suunnitelma alueen läpikäymiseksi. Sillä hetkellä tuuli enemmän kaakon suunalta, joten lähdettiin sitä rajaa pitkin etenemään, sitten oli tarkoitus tarkistaa purot, tulla pellonreunaa jonkin matkaa ja poikittaa alue. Lisäksi mietittiin, miten hajut käyttäytyvät, jos henkilö onkin vedessä. Haju voi esimerkiksi mennä vahvasti puron toiselle puolelle huolimatta virtaus- tai tuulensuunnasta (tämä kannattaa siis huomioida oikeissakin etsinnöissä, jotta vesistöjen molemmat puolet tarkistetaan).

Kovin pitkälle ei alusta ehditty, kun Myry irtosi alueen keskelle. Hetken päästä se tulikin rulla suussa. Näytölle meneminen olikin aika rämpimistä (paljon eteen jostain ilmaantuvia kuusenoksia yms), mutta perille maalihenkilön luokse päästiin kuitenkin.

Tämä piiloutuja paljastuikin ovelaksi. Kun Myry oli mennyt ekaa kertaa ja ottanut rullan, oli hlö vaihtanut paikkaa. Myry oli huomannut, mennyt tarkistamaan ja lähtenyt sitten uudestaan rullaa tuomaan. Tällä välin henkilö oli vaihtanut uudestaan paikkaa, mutta siitäkin huolimatta Myry vei hienosti henkilön luokse näytölle. Loistavaa, viime aikojen ilmaisutreenaus kantaa siis hedelmää :)

Tämän jälkeen jatkettiin takaisin rajalle ja siitä sitten kohti puroa. Siinä välissä näkyi joku koiranulkoiluttaja alueella ja Myry kävi siinä lähellä, mutta kutsuin pois. Lopulta päästiin purolle, joka olikin sitten leveämpi kuin olin ajatellut. Myry irtosi hyvin ja sitten se olikin jo puron toisella puolella. Takaisin omalle puolelle pääseminen oli hieman haastavaa koiralle, joka ei ui, mutta onnistui kuitenkin. Kovasti Myry merkkaili eri puolille, ja kun puron vierustaa mentiin, tuli pieni silta vastaan. Siinä Myry merkkaili edelleen, alas ja ylös, kunnes meni taas toiselle puolelle ja irtosi…

Kutsuin Myryä, mutta sillä ei ollut vaikutusta. Niinpä menin tarkistamaan, mitä koira puuhaa (siinä meni valaistu ulkoilutie lähellä). Myryllä oli kuitenkin työ menossa, ja se yritti kovasti puron luona. Siellä siis oli joku, mutta puron toisella puolella! Pientä ääntelyä (vinkunaa) tuli ennen kuin Myry hyppäsi puron toiselle puolelle, kävi hlön luona ja hyppäsi takaisin rullan kanssa. Aika hieno suoritus tämäkin!

Kävi ilmi, että hlö oli tarkoituksella alueen ulkopuolella ja se puron toinen puoli oli puron haarautumiskohta toisaalle. Alkuspekulaatioiden mukaisesti se haju todellakin meni vastakkaiseen suuntaan, vaikka se virran mukana kulkeutuikin myös puroa pitkin sinne, missä Myry kovasti merkkaili.

Tämän jälkeen jatkettiin alueen läpikäyntiä. Välillä Myry irtosi ihan mukavastikin. Alue poikkaistiin ja sillan luona vielä uudestaan. Sen verran Myry oli irtoillut, että päätin varmuudeksi käydä tarkistamassa puron alkukohdan (tuulensuunta vaihtunut), mutta ei Myry siellä enää merkkaillut, joten ilmoitin alueen läpikäydyksi (ehkä n. 1,5 tuntia oltiin liikenteessä).

Alueella ei ollut mitään muuta kuin nämä kaksi löydettyä. Saatiin positiivista palautetta kaikilta järjestelyihin osallistuneilta. Hyväksytty suoritus siis :) Nyt sitten on jäljellä virallinen osuus eli hälytysryhmän ja hallituksen hyväksyntä ennen kuin Myry virallisesti lisätään hälykortille mukaan.