Tarinaa suomenlapinkoira Keron ja bordercollie Discon ja Potterin elämästä. Muistoissa Viima ja Myry.

26.6.2011 Veneilyä ja sen sellaista

Käytiin tänään vierailemassa Siuntiossa. Samalla oli tarkoitus käydä hiukan merellä veneilemässä ja ottaa etsimistä veneestä käsin. Viiman kanssa ehdittiinkin veneilemään, mutta etsiminen jäi tekemättä maalihenkilön teloessa itsensä saareen noustessaan. Tulipahan koiralle kuitenkin treeniä veneessä olemisesta ja ihan hyvinhän tuo Viima veneessä olikin, vaikka kovemmassa vauhdissa painautuikin syliin.

Sitten käytiin vähän metsässä kävelemässä ja Viima ehti vähän pupun perässäkin mennä. Lähti suoraan Viiman nenän edestä, Myryn ehdin huutaa takaisin (ja se tuli), Viima taas meni pupun perässä, mutta eipä siinäkään mennyt kuin hetki ja Viima tuli takaisin.

Takaisin pihapiiriin tultaessa otettiin koirille pikaetsimiset. Ensin Viima sai vähän työskennellä ja haukkua löytönsä. Sitten oli Myryn vuoro, ja sai sekin vähän tehdä töitä henkilön löytääkseen. Mukavasti meni kummallakin.

Seuraavalla kerralla sitten jatketaan veneilyä ja etsimistä paremmalla onnella. Tarkoitus olisi jatkossa katsoa, miten ja missä vaiheessa koira reagoi veneestä käsin saamaansa hajuun rannikolla olevasta henkilöstä. Ja jos mahdollista, niin jos henkilön saisi jossain vaiheessa myös veteenkin asti, esim. kaislikkoon, tai kellumaan tai jopa pinnan allekin.