Tarinaa suomenlapinkoira Keron ja bordercollie Discon ja Potterin elämästä. Muistoissa Viima ja Myry.

26.-27.10.2013 Syksyistä mökkeilyä

Viikonlopun ohjelmistossa oli agilitytreenien jälkeen ajelu landelle. Sujuihan se matka ihan rattoisasti yötä myötenkin :)

Paikan päällä sää ei ehkä ollut se paras mahdollinen eli märkää piisasi ainakin lauantaina (satoi lähinnä koko päivän). Eipä se mitään kuitenkaan haitannut, ulkona kuitenkin oltiin jonkun verran.

img_5415
Riekkupetterit

 

Sunnuntaina yleisen möllötyksen lisäksi Kero pääsi tekemään vähän duunia eli yökylässä ollut äitini pääsi toimimaan maalihenkilönä Kerolle. Tehtiin tosin vain ilmaisuja, mutta tulipa vain huomattua taas jälleen kerran, mitä pitää treenata… Eli Kerolla on niin mahdoton hinku päästä näytölle, että ryöjäke lähtee heti rullan irroitusvihjeestä, jos etäisyyttä piilolle on enemmän kuin muutama metri. Sitäpä siis työstämään eli malttia malttia koiralle… Ja tämän lisäksi uusintayrityksillä Kero alkoi oikoa eli eipäs koskenutkaan kuppiin, vaan alkoi ottaa rullaa suuhunsa ilman koskemisia. Luvassa siis nipotustreenejä ;)

img_5573
Pelastuskoiraoppilas.

No, pääsivät Viima ja Myrykin etsimään. Viimalle nyt sattui vähän turhan helppo, kun se heti bongasi rakennuksesta ulos tultuaan maalihenkilön, mutta Myry sai sitten ihan oikeastikin vähän etsiä. Vaihtelun vuoksi en lähettänyt Myryä etsimään, vaan katsoin, josko se oma-aloitteisesti alkaisi tehdä duunia. Ja alkoihan se.

img_5592
Myryn tyylinäyte.
img_5554
Viima ottaa vähän lunkimmin.