Tarinaa suomenlapinkoira Keron ja bordercollie Discon ja Potterin elämästä. Muistoissa Viima ja Myry.

26.2.2015 Onnistuneet agitreenit

Mitäs mä sanoinkaan kaverille päivällä ennen treenejä… hmm… ”Yritän virittää mieleni tekemään vain happyhappyjoyjoy-pätkän ja heti ekasta toistosta tauolle tai sit ihan mahtihuiput leikit” ja treenin jälkeen ”happyhappyjoyjoy toimi :)”.

Eli tänään oli todella onnistuneet treenit kaikin puolin :) Verkkailut menivät ok, samoin nami tuntui maistuvan Kerolle. Ja päästiin ohjatulle puolelle heti toisena koirakkona, joten eipä siinä hirveästi ehditty edes virittäytymäänkään (ts. tekemään namimagneettia ja ympyrätyöskentelyä)  ennen kuin oli meidän vuoro mennä ohjaukseen.

Ohjatulla puolella meidän oli tarkoitus harjoitella vähän serpentiiniä eli putkesta tultaessa ei mentäisikään suoraan, vaan suoritettaisiinkin hyppy serpentiiniohjauksella. Hupsis, melkein meinasi epäusko iskeä, sillä Keron kanssa olemme harjoitelleet serpentiiniä vain hyppy+hyppy-yhdistelmillä ja siitäkin on luvattoman pitkä aika. Mutta en antanut tämän hämätä :)

26.2.2015 Ohjatun puolen treeni
26.2.2015 Ohjatun puolen treeni

Hypyt laitettiin 40cm, ja siinä ehdittiin vähän ympyrätyöskentelyä tehdä ja pikkaisen leikkiäkin. Resepti oli selvä. Siirrot leikkien ja sitten uusiksi, jos tarpeen.

Ja ihan käsittämätöntä! Meni todella hyvin! Kerolla oli draivi hieno, ja vaikka välillä tuli höpsöjä juttuja (mm. Kero sinkosi putkesta puomille), niin eipä hätää, keksin jonkin keinon, millä sain kuitenkin palkattua Keron ja jatkettua sitten treeniä. Ja serpentiinikin onnistui! Ehdin sijoittumisvihjeeseen, samoin käsivihjeeseen, mutta ekalla yrityksellä tietty mokasin palkkion kanssa (palkkaus koiranpuoleisella kädellä). Ja siirrot leikkien toimivat oikein hyvin.

Sitten tehtiin sama toiseen suuntaan, ja ekalla yrityksellä koko serpentiinihärdelli meni täysin oikein. Kero irtosi hyvin putkeen, ja ehdin oikeaan paikkaan jne. Vautsi :) Seuraavilla toistoilla Keron vauhti oli jo hiipumassa eikä se sitten niin hyvin irronnutkaan eli toisin sanoen olin itse liikkeissäni liian vikkelä ja sain käännettyä Keron takaakierrolle lähimmälle hypylle. Hienosti poika siis luki liikkeeni ja jarruttamiseni. Kuulema tämmöinen pätkä kuului kisaavien rataan, ja oli siellä ilmeisen vaikea. Tämän jälkeen en enää viitsinyt serpentiiniä kokeilla, kun koirassa oli jo hyytymisen oireita, joten otettiin loppuun ihan vain hyppy + putki + putki -juoksu, niin saatiin joku helppo ja vauhdikas juttu loppuun.

Jäipä kiva fiilis! Eipä sitten enää omatoimipuolella mitään tehty, vaan mentiin jäähdyttelemään ulos, ja sitten lopulta loppuverkkaamaan. Tässä oli kyllä esimerkki hyvin onnistuneesta ja ehkä plänätystäkin treenistä, jeejee :)