Tarinaa suomenlapinkoira Keron ja bordercollie Discon ja Potterin elämästä. Muistoissa Viima ja Myry.

29.10.2012 Viima lekurissa

Torstai-iltana Viimalle sattui pieni kompurointikämmi rappusissa, jonka seurauksena Viima loppuviikosta liikkui paikoin todella nihkeästi (kävely hidastetusta elokuvasta) ja vaikutti muutenkin apealta. Ruoka kyllä maittoi ihan hyvin. Maantaina kävimme sitten eläinlääkärissä näyttäytymässä, kun oireet eivät viikonlopun lepäilyn jäljiltä menneet ohi.

Viiman sydän ja keuhkot kuunneltiin, ja ne kuulostivat normaaleilta. Vatsan tunnustelussa ei löytynyt aristuksia eikä löydöksiä, imusolmukkeetkin olivat normaalit. Kaulan oikealla puolella oli karvaton kohta, jossa iho oli paksuuntunut, mutta siinä ei kuitenkaan ollut pattimaista muutosta.

Sitten tutkittiin jalkoja. Vasemman takajalan asentotuntoreaktio oli hidastunut, samoin sen lihaksisto oli heikompi kuin oikean takajalan. Refleksit molemmissa takajaloissa olivat normaalit. Selän tunnustelussa ei havaittu aristuksia, kuten ei kaulan taivuttelussakaan. Aivohermot olivat normaalit.

Näiden tutkimusten lisäksi Viimalta tyhjennettiin vasen anaalirauhanen, kun se oli täyttynyt. Yksi näppy löytyi vasemman korvan tyvestä, mutta se oli ihan vain finni. Lisäksi Viimasta otettiin verikoe. Muuten arvot olivat ihan normaalit, mutta toinen maksa-arvoista (ALAT) oli koholla (195, viitearvo 10-100).

Eläinlääkärin mukaan kyseessä olisi mahdollisesti nivelperäinen kipu takajaloissa/selässä, ja sen hoidoksi annettiin tulehduskipulääkettä (Rimadyl 20 mg, 1,5 tablettia 2x päivässä 7 päivän ajan). Kontrollikäynti varattiin kuukauden päähän, jolloin tarkistetaan myös  nuo veriarvot.