Tarinaa suomenlapinkoira Keron ja bordercollie Discon elämästä. Muistoissa Viima ja Myry.

25.4.2010 Heti treeniä perään

Lähdettiin tänään paikkailemaan edellisen yön mokia samoihin maastoihin. Sää oli kyllä loistava kevätsää, joten mitenkäs muutenkaan sunnuntaita olisi voinut viettää? :)

Otettiin ensin Viimalle pieni harjoitus. Sille tiputettiin yksi maalihenkilö päiväosuuden alueelle ja toinen sitten pimeän alueen isolle (kompastus)kivelle. Meidän tarkoituksena oli edetä alueen poikki ja jatkaa sitten pimeän alueelle, ei siis sen kummempaa alueen läpikäyntiä tms. Viima lähtikin sitten päättäväisesti etenemään, kun sen päästin etsimään. Hetken päästä se jo sitten haukkui kauempana. Piti kiivetä kalliolle ja vielä edetä jonkin matkaa, kunnes Viima löytyi piilolta. Hyvin ilmaisi, ja saikin hyvät gourmeet maalihenkilöltä palkaksi.

Jatkettiin matkaa ja tehtiin ihan kivasti töitä, kunnes päästiin sen ison kiven lähelle. Kuten arvasinkin, niin Viima aloitti ilmaisun siinä ison kiven juurella ja jatkoi ilmaisua samalla, kun yritti löytää parempaa reittiä ylös. Menin sitten Viiman avuksi ja kierrettiin kivi yhdessä. Moinen puuha ei häirinnyt Viimaa vaan se kiersi mukana ja päätyi takaisin samaan kohtaan haukkumaan, missä oli aloittanutkin. Menin sitten lähemmäs tutkimaan, josko koira pääsisi jostain ja Viima sitten kiipesikin pienemmälle kivelle. Menin itsekin siihen, ja hetken päästä Viima sitten hyppäsikin sinne isolle kivelle. Olipa hienosti toimittu (okei, pientä avustusta, mutta silti). Palkkioksi maalimieheltä gourmeeta ja tasaisella maalla sitten jättisiili. Ja olipa Viimalla taas tosi kivaa :)

Myryn treenissä oli tarkoituksena harjoitella ylhäällä olevia maalihenkilöitä. Ideana olisi se, että alkuun henkilö olisi niin ylhäällä, ettei koira saisi henkilöön mitään kontaktia, olisi kuitenkin lopulta näkyvissä, mutta ei pääsisi luokse. Näitä sitten useita toistoja.

Ensimmäinen osoittautui aika vaikeaksi. Maalimies oli  korkealla puussa ja Myry tarkenteli sitä siihen puun juurelle. Myry ei kuitenkaan oikein tiennyt mitä tehdä, vaikka välillä katselikin sinne ylös puuhun. Hämilleen meni ja lähti puuhastelemaan omiaan. Mentiin yhdessä lähemmäksi, maalihenkilö tuli alemmaksi ja lopulta sain Myryn ottamaan rullan suuhunsa ja siitä sitten samaan syssyyn näyttö. Olipa vaikea.

Sitten helpotettiin hieman. Maalihenkilö meni sen ison kiven juurelle. Ilmaisu ok. Tämän jälkeen maalimies meni pienen kiven päälle. Tämänkin ilmaisu ok (Myry pääsi kivelle). Sitten maalimies kiipesi isolle kivelle, mutta jäi sopivasti siihen hollille. Tämä oli jo vähän hankalampi, mutta Myry suoriutui lopulta tästäkin ihan hyvin eli hyppäsi pienemmälle kivelle, kurkotti kohti maalihenkilöä, otti rullan jne. Tämän jälkeen maalihenkilö meni vähän ylemmäksi isolla kivellä. Ilmaisu edelleen ok, vaikkakin pieni piip tulikin ennen kuin rullan nappasi suuhunsa. Mentiin näytölle yhdessä ja kannustin Myryä kiipeämään isolle kivelle. Onnistuihin sekin sitten lopulta.

Seuraavaksi maalihenkilö hyppäsi alempana olevalle toiselle kivelle. Myry työsti tätä ihan kivasti ja päästi maalihenkilön seuraksi kivelle ja otti rullan suuhunsa. Mutta sitten tulikin ongelmia eli miten päästä alas Muutama yritys ja sitten rulla tipahti suusta. Jäin sitten odottamaan ja lopulta Myry ratkaisi ihan itse ongelman ja otti rullan suuhunsa ja keksi reitin tulla alas. Hyvä juttu.

Tämän jälkeen otettiin sitten vielä yksi puussa oleva. Myry sai tehdä hetken siinä töitä, että paikallisti hajun ja muutaman metrin päästä puusta Myry katsahti ylöspäin ja empimättä otti rullan suuhunsa ja toi sen mulle ja meni näytölle makaamaan lähes siihen kohtaan, missä oli rullan suuhunsa ottanut. Tämä meni siis oikein hyvin. Tulipa paljon toistoja, mutta toivottavasti asiat jäivät nyt hautumaan Myryn päähän :)