Lauantaiaamuna autolla kohti landea eli varsin tuttu viikonloppukuvio toistui tälläkin viikolla. Pojat saivat taas liikkua ulkona, ja olipa kivaa, että Viimalla oli taas virtaa entistä enemmän. Siellä se veteli muiden vauhdissa mukana :) Päivällä Kero halusi ehdottomasti lähteä mukaan juoksulenkille, joten otin sen mukaan alkumatkalle (7km), ja toin sitten takaisin mökille, minkä jälkeen jatkoin taas itse lenkkiä. Loppumatkaksi sain sitten seuraa kaikista kolmesta pojasta :)
Tuttuun tapaan tuli myös treenattua seuraavanlaisesti:
Lauantai:
Mini-e: Mm:lle ohjeistus mennä lähelle puroa sinne vievää tietä pitkin, koska tuuli sopivasti sieltä suunnalta. Keron kanssa lähdettiin matkaan saunalta kiertäen kiviaitaa. Sitä ennen tehtiin pikkuisen paikallaoloa, seuraamista ja lähellä pysymistä (nämä ok), ja sitten lähdettiin matkaa. Alkumatkan Kero kulki lähistöllä, mutta kun käännyttiin kiviaidan vieressä kulkevalle polulle, niin koira irtosi ja lopulta sitä ei näkynyt enää laisinkaan. Saavuin sitten risteyskohtaan, odottelin hetken, ja lähdin kohti puroa. Mitään ei kuulunut mistään. Sitten tuli mm:n pmr-piippaus, ja se kuului todella kaukaa… Koska Kero ei vielä löydä meikäläistä ilmaistessa pitkältä matkalta, niin huhuilin vähän auttaakseni koiraa ja hetken päästä Kero sitten tulikin, mutta ilman rullaa. Kero jatkoi sitten vauhdilla matkaa, ja taas hetken päästä kuului pmr-piippaus, edelleen kaukaa. Ja taas hetken päästä Kero tuli näkyviin, mutta ilman rullaa. Jatkoin sitten etenemistä pmr-äänien suuntaan, ja lopulta Kero sitten tuli rulla suussa, kun olin ehtinyt riittävän lähelle. Mm oli ”hieman” kauempana ajateltua paikkaa. Pitää jatkossa siis viestiä paremmin toivottua paikka ;)
Mutta olihan tässä treenissä jotain hyvää. Kestoa 8 minuuttia, josta tosin yli puolet meni tuohon ilmaisusäätöön. Kero sai hajun todella kaukaa, irtosi eikä ollut edes jälkeä pitkin mennyt. Lisäksi Kero ei luovuttanut tuon ilmaisun suhteen eli meni joka kerta uudestaan maalihenkilön luokse, kun oli löytänyt minut. Kehitettävää onkin sitten tuon ilmaisun suhteen silloin, kun Kero joutuu etsimään, missä olen. Kero ei ollut hiffannut edes otsalampun valosta, missä olen tai ainakaan se rulla ei suussa enää pysynyt, kun joutui etsimään sijaintini. Pitää nyt yrittää muistaa, ettei näitä etsimisiä ainakaan näin helpolla tuulella kannata tehdä, jos tuota irtoamismatkaa tulee noin paljon. Treenataan tuo kuntoon ilmaisutreeneissä ensin.
Sunnuntai:
Ilmaisuja: Mentiin vähän tuonne metikön puolelle, missä tarkoitus oli treenata ilmaisuja, joissa kasvatetaan etäisyyttä / näkyvyyttä mm:n ja ohjaajan välillä. Ensimmäinen oli itse asiassa jo vähän liian vaikea :( Vaikka Kero lähti vauhdilla, teki löydön, niin se jäi sitten mm:n luokse pällistelemään ja syömään oksia, kun meikäläisestä ei ollut mitään havaintoa (jäin lähetyspisteeseen odottelemaan). Hetken päästä Kero tuli ilman rullaa, ja lähti samantien takaisin. Sen jälkeen ilmaisu ok.
Toiselle toistolle helpotin sen verran, että lähdin vähän Keron perään. Mutta tämäkään ei auttanut, sillä Kero jäi mm:n luokse pällistelemään, näki sitten minut ja tuli luokse, mutta ilman rullaa, minkä jälkeen jäi siihen lähelle möllöttelemään. Olin siinä itsekin passiivisena, ja hetken päästä Kero jatkoikin sitten duunia, mutta teki pienen kierroksen ennen kuin meni mm:lle. Ja nyt rulla tuotiin ihan ok loppuun saakka.
Kolmannelle toistolle helpotettiin jo sitten vähän enemmän eli etäisyyttä oli nyt jotain kymmenisen metriä, ja Kerolla oli mahdollisuus nähdä minut myös sieltä piilolta. Ilmaisu meni oikein hyvin. Samoin neljäs toisto tehtiin samaan tapaan, etäisyyttä n. 15 metriä ja edelleen ilmaisu tapahtui heti.
Maasto oli toki haastavaa eli risuja hypittävänä jne, mutta tässä ainakin näki sen, että jos Kero ei piilolla tiedä tai näe, missä olen, niin se ei rullaa ota ja jää miettimään, mitä tehdä. Mutta riittävän helpoissa (kuten nuo kaksi vikaa) toistoissa koira aloittaa ketjun heti piilolla ja tekee ketjun loppuun asti. Eli nyt pitää malttaa tehdä perusilmaisuharjoituksia, että tulee paljon massaa ketjun aloitukselle plus sitten tuokin, että lisätään etäisyyttä / häivytetään ohjaajan näkymistä riittävin askelein.
Vähän myöhemmin tehtiin Keron kanssa paljon pillitreenejä (luoksetuloja, pysäytyksiä). Näistä on pari videota. Pysäytyksessä on kyllä havaittavissa aika vahva vartalovihje myös… hmm.
Pysäytysvideo:
httpv://youtu.be/uXMhqhByc7U
Luoksetulovideo (tämä otettu heti pysäytysten perään, mutta hyvinpä näytti koira erottavan erilaisen pillivihjeen):
httpv://youtu.be/2g2f8XdHQd4
