Tarinaa suomenlapinkoira Keron ja bordercollie Discon ja Potterin elämästä. Muistoissa Viima ja Myry.

24.6.2014 Vähän kytkettynä etsimistä

Tiistain treenit pidettiin Kivikossa, missä tarjolla olikin sopivasti häiriötä (kun siinä vieressä kuitenkin menee varsin vilkas ulkoilureitti). Niinpä olin ajatellut, että nyt olisi hyvä hetki kokeilla vähän kytkettynä etsimistä.

Lähdettiin Keron kanssa matkaan hiekkatietä pitkin koira kytkettynä pitkään liinaan. Mentiin kuin normikävelyllä eli Keroa kiinnosti myös puskien hajut. Mutta kun mentiin ekan tyypin ohi ja haju osui nenään, niin sinne tyypin luokse sitten mentiin ja tyyppi ilmaistiin. Sama toistui myös tokalla maalihenkilöllä.

Tämän jälkeen päästin Keron liinasta, jolloin Kero lähti vauhdilla eteenpäin ja poikkesi polulta hieman ennen kuin olisi ollut mahdollisuus saada seuraavasta maalihenkilöstä haju. Niinpä Kero sitten bongasi neljännen tyypin. En ole varma, näkikö ensin vai haistoiko, mutta joka tapauksessa Kero jäi parin metrin päähän henkilöstä, haukahti kerran ja pari, otti rullan, kiersi maalihenkilön, toi rullan ja vei näytölle maalihenkilön luokse viereen.

Tästä jatkettiin sitten takaisin päin, mutta Kero juoksikin ulkoilutielle ja toiselle puolelle (missä oli treenattu toista koiraa). Tuli sieltä sitten kutsuttaessa takaisin, teki vielä pienen kierroksen, kunnes ihan meidän luota sai hajun maalihenkilöstä, joka oli ihan siinä meidän vieressä tosi hyvin puskassa piilossa. Tämä ilmaistiin moitteetta myöskin.

Summattuna: Ekat kytkettynä etsimiset tehty ja ne onnistuivat ilmaisuineen. Kolmas löytö oli mielenkiintoinen, mutta sekin ilmaistiin ihan ok ja neljäskin ilmaisu onnistui, vaikka nyt oltiin tosi lähellä. Hyvä hyvä.