Tarinaa suomenlapinkoira Keron ja bordercollie Discon elämästä. Muistoissa Viima ja Myry.

23.7.2011 Rakennuksessa treenailemassa

Lauantaina treenattiin taas vaihteeksi rakennuksessa.

Myryllä oli neljä tyyppiä pimeässä kellarissa piilossa. Alku olikin jo hyvä, kun otsalampusta loppui valo :D Eipä se hirveästi koiran menoon vaikuttanut, omaani ehkä vähän enemmän. Piti sitten valoja laitella vähän päälle kulkiessa, että jotain näki eteensä.

Ensimmäinen piilo oli saunatiloissa. Ihan kivasti Myry paikallisti ja löysi tyypin oven taakse nurkkaan piiloutuneena, siinä taisi olla vielä penkki esteenä. Koiran reaktio oli selkeä – häntä heilui ja piti puskea itsensä tyypin luokse ennen kuin rullan nappasi.

Toinen löytyi kellaritilan viimeisestä melkein viimeisestä kanahäkkikomerosta. Ovi oli hieman raollaan ja maalihenkilö oli piiloutunut irto-oven taakse. Tämä oli jännä, sillä Myry sai hajun viereiseen komeroon ja olisi sieltä halunnut mennä piilolle, mutta ei päässyt eikä itse keksinyt raollaan olevaa vierekkäistä ovea. Menin sitten vähän avustamaan sen oven kanssa. Tämän jälkeen Myry meni piilolle ja ilmaisu ok.

Jatkettiin takaisin päin. Tämän varastotilan alussa oli yhdessä kanahäkkikomerossa irto-oven taakse piiloutunut henkilö. Tätäkin Myry työsti hetken, löysi hieman raollaan olevan oven ja puski itsensä siitä sisään. Työsti hajua mukavasti, hyppäsi peiliäkin vasten ennen kuin keksi kiertää irto-oven päästäkseen tyypin luokse. Ilmaisu ok.

Seuraavaksi työstettiin komerokäytävällä olevaa huonetta, missä maalihenkilö oli sohvalla makaamassa. Tämä olikin yllättävän hankala. Myry työsti tätä kovasti, ja kävi välillä juoksemassa toisella puolella käytävää. Vaikka Myry kävi huoneessa, niin haju ei siltikään tarttunut nenään. Sitten Myry oli bongannut jalan ja sitä pitkin nuuskutellut maalihenkilön naaman luokse ja todennut, että henkilö löytyi. Ilmaisu ok.

Olipa varsin kivaa katseltavaa Myryn työskentely. Tällä kerralla se oli varsin varmaa, ja rulla napattiin vasta, kun tarkennukset olivat selkeästi tehty. Hieno homma :)

Viimalle olin ajatellut ilmaisutreeniä eli olisin vahvistanut haukkumista. Tällä kertaa otsalamppuni jo toimi ihan hyvin, sillä vaihdoin vara-akut. Ensimmäinen oli valoisassa varastotilassa kaapissa, jonka sijainti oli nyt vaihdettu häkkikomeroon. Viima työsti tämän piilon ihan hyvin ja nousi kaappia vastenkin. Mutta haukku ei vain irronnut. Jonkinlaista ääntelyä kyllä oli. Kehuin koiraa, mutta sillä ei ollut ilmaisuun vaikutusta. Viima poistui aina hetkeksi paikalta palatakseen taas uudestaan piilolle. Yhteensä kolme kertaa Viima nousi piiloa vasten. Vikalla kerralla joku haukuntapainen tuli ja siitä sitten palkkio.

Toiseksi piiloksi Viima otti viimeisen kellaritilan kaukaisimman irto-ovipiilon (sama kuin Myryllä).  Viima työsti tämänkin piilon ihan kivasti loppujen lopuksi. Ilmaisu ei kuitenkaan alkanut piilolla. Ääntelyä kyllä oli, mutta ei oikein haukuntapaista. Lopulta joku haukahdus tuli, ja siitä sitten palkkio.

Jatkettiin sitten takaisin päin. Viima taisi käydä sohvahuoneessa (sohvalla oli tyyppi makaamassa), mutta ei sieltä löytöä vielä tehnyt. Sen sijaan jatkettiin sitten takaisin toiselle käytävälle, mitä pitkin Viima sitten eteni valoisaan kuivaushuoneeseen. Yksi haukahdus kuului. Kun ehdin paikalle, niin Viima oli epäröivänä paikalla, äänteli, nosteli etutassujaan eikä olisi halunnut yhtään haukkua, vaan mieluummin lähteä pois paikalta. Siinä pienessä paineessa Viima lopulta jonkun äännähdyksen teki ja sai palkkion.

Vikalle palattiin sohvahuoneen nurkille. Viima työsti siinä sitten hetken hajua, mm. liikkumalla käytävää pitkin eestaas. Sohvahuoneessa kävi syömässä edellisen koiran palkkiojämät. Bongattuaan maalihenkilön ilmaisu ei alkanut, kehuin koiraa, mutta se ei jäänyt siihen paikoilleen, joten odoteltiin tovi. Kun Viima seuraavan kerran meni taas maalihenkilön luokse, niin se sai kehut ja palkkiot eikä mitään ilmaisupainostusta.

Mietittiin tätä hieman, että saattaisi olla, että haukusta lähtevä ääni kaikuu huoneessa ja voi tuntua koirasta epämiellyttävältä.  Näin voikin olla, vaikka ensimmäisillä kerroilla ilmaisut lähtivätkin ihan hyvin, mutta ovat nyt parina viimeisenä kertana heikentyneet selkeästi.

Otettiin Viimalle vielä yksi treeni asunnoissa. Kaksi maalihenkilöä ja palkkaus heti, kun koira tunkee luokse. Ensimmäinen löytyi kaapista. Sitä Viima työsti ihan kivasti, hajut menivät huoneen vastakkaiselle puolelle, mutta hyvin Viima malttoi tarkentaa (oli hiljaa) oikeaan kaappiin ja puskea oven auki päästäkseen maalihenkilön luokse. Toinen henkilö oli toisen asunnon kylppärissä suihkuverhon takana. Sinnekin Viima puski tarmokkaasti ja sai kehut ja namit heti.

Tuo haukkumattomuus hieman pisti miettimään. Hieman harmitti noiden kellaritreenien osalta oma tyhmyys. Koira selkeästi viestitti, ettei halua/pysty haukkumaan, mutta jatkoin silti painostamista. Tosin ei tuo etsimismotivaatioon vaikuttanut ainakaan tuon korjaavan treenin osalta.

Hieman yhteenvetona aiemmista treeneistä:

10.6.: kaksi treenisessiota (kellari+huoneet) ja kaikissa ilmaisut ok
16.6.: näissäkin ilmaisut ok, piilot olivat toki vaikeammat eli ilmaisun hakemista oli, mutta ne tuli kuitenkin
2.7.: kaksi treenisessiota, ensin kellarissa ilmaisut ok, sitten huoneisto + kellari, ilmaisut ok paitsi kellarissa
14.7.: huoneissa, vikan ilmaisussa oli hakemista

Jatkossa unohdan tuon ilmaisun. Koira saa suorapalkan siitä, että se menee piilolle ja pysyy siellä. Alkuun palkkaus heti, sitten vähän odotellaan ja lopulta palkkaus vasta, kun olen itse paikalla. Todennäköisesti Viima kuitenkin jollain tavalla ilmoittaa, että on tehnyt löydön eli uskoisin, että ääntely tulee aika nopeasti kuvioihin, vaikkei haukkuisikaan.