Tarinaa suomenlapinkoira Keron ja bordercollie Discon elämästä. Muistoissa Viima ja Myry.

22.9.2011 Lisää ilmaisuja

Treeniputki jatkuu, sillä olen pe-su itse opiskelemassa lisää kouluttamista (kanojen parissa). Tällä kertaa treenattiin Kivikossa. Myryn kanssa jatkettiin liikkuvien ilmaisuja ja Viiman kanssa tarkoituksena oli ottaa pari hauskaa toistoa juoksuhaudoissa. Myryn kanssa oli jo hämärää metsän puolella, Viiman kanssa jo ihan oikeasti pimeää.

Myryn ilmaisut: etäisyys n. 10-15m, tarkoituksena edelleen pitää rullanhakupaikan ja näyttöpaikan välinen alue kohtuu näkyvänä (ei luonnollisia esteitä, kuten puunrunkoja, kiviä tms) sekä halusin testimielessä ottaa vielä oikeasti liikkuvan maalihenkilön (tämä tulee koulutussuunnitelmassa vähän myöhempänä, mutta maanantain testiä ajatellen ajattelin vähän harpata ja kokeilla)

  1. Maalihlö siirtyy 5m rullanhaun aikana -> ekalla jäi hetkeksi rullanhakupaikkaan, siinä oli vähän kasvillisuutta välissä, mutta nopeasti Myry hiffasi seurata jälkeä hlön luokse -> ok
  2. Siirtymä 5m -> meni ensin rullanhakupaikalle ja jäljesti sitten hlön luokse, tässäkin oli vähän aluskasvillisuutta välissä -> ok
  3. Siirtymä 5m -> tarjosi rullaa väärälle hlölle, meni uudestaan hlön luokse (paikka B), tuli uudestaan näytölle, hlö pysyi samassa paikassa -> ok
  4. Maalihlö kävelee hissukseen eteenpäin, pysähtyy koiran tullessa luokse -> meni luokse ja siitä sitten muutaman metrin päähän metsän puolelle, jäi seisomaan hetkeksi, haukahti ja tuli rullan kanssa -> näytölle hlön luokse
  5. Kuten yllä (hlö kävelee, pysähtyy) -> nappasi heti rullan suuhunsa hlön luona takana, hlö ei tätä huomannut vaan jatkoi vielä muutaman metrin eteenpäin -> näytölle vei suoraan hlön luokse -> ok!

Viimalle oli sitten pari tyyppiä piilossa u:n muotoisessa juoksuhaudassa. Viima teki aika tyypilliset. Eli kun päästin irti ja sain koiran menemään oikeaan suuntaan, niin sehän hilpaisi yläkautta juoksuhaudan toiseen päähän (sieltä suunnasta toki tuulikin) ja kun yritin kutsua, niin Viima aloittikin jo ilmaisun. Hieno homma. Toiselle mentiin sitten juoksuhautaa pitkin alhaalla. Tämä oli mielenkiintoinen, kun hlön haju menikin ylöspäin toiselle puolelle haudan seinämää. Sinne Viima merkkasi, haukahti ja sitten vasta hokasi vilkaista vierelleen, missä oli hlö, hämmästyi hieman ja jatkoi sen jälkeen kunnon ilmaisuhaukulla.

Viiman mielestä treeni oli kyllä ihan liian lyhyt eli koiralle kyllä jäi tästä treenistä paljon intoa. Joskus näinkin on ihan hyvä :)