Tarinaa suomenlapinkoira Keron ja bordercollie Discon ja Potterin elämästä. Muistoissa Viima ja Myry.

22.10.2010 Perjantai-illan treenailut

Perjantai-illan treenit pidettiin samoissa maastoissa kuin viikko sitten.

Myrylle oli luvassa innokkaat ja vauhdikkaat ilmaisutreenit. Keskimetsäpläntin keskivaiheille oli piiloutunut yksi maalihenkilö, toinen oli viereisellä metsäpläntillä ja kolmas oli seuraavalla metsäpläntillä tien toisella puolella. Treeni täytti tavoitteen, sillä Myry suoriutui kaikista kolmesta piilosta oikein mallikkaasti. Palautukset olivat vauhdikkaita, samoin näytöt. Viimeisellä tosin voisi hieman löytää parantamisen varaa, sillä Myry oli lähestynyt piiloa jotain hankalaa reittiä ja jäänyt jumiin ja nähnyt maalihenkilön. Oli siinä sitten pähkäillyt ja päättänyt ottaa rullan eli ei ollut mennyt ihan maalihenkilön luona käymään (etäisyys muutama metri). Myry vei kuitenkin näytölle päättäväisesti suoraan maalihenkilön viereen.

Viimalla oli pari piiloa samaisen tien varrella metsän puolella. Tarkoituksena oli mennä alueelle hallitusti ja lähteä myös etsimään hallitusti. Tämä onnistuikin ihan hyvin, sillä Viima oli vähän vaisu. Namit kyllä lopulta kelpasivat. Viima lähti etsimään ihan ok, hieman vaisuhkosti liikkui kuitenkin. Ensimmäinen löytyi (uusi tyyppi piilossa), samoin myös toinen. Eipä noissa ongelmia, vaikka vähän vaisua olikin, ilmaisut ok ja ihan tyytyväiseltä koira vaikutti palatessaan autoille.