Tarinaa suomenlapinkoira Keron ja bordercollie Discon elämästä. Muistoissa Viima ja Myry.

21.-22.2.2014 Möksäilyä

Pitkästä aikaa mökille, jee jee :) Perjantai-iltana huristeltiin perille, ulkoiltiin ja ylläri, ei treenattu koiria ;) Saivat ihan vapaaillan.

Lauantaina aloitettiin ulkoilulla, ja aamupalan Kero sai sitten tienata pienellä etsimistreenillä. Sitten taas nukuttiin tuvassa. Iltapäivällä ennen jääkiekkomatsia kävin juoksulenkillä, jonne seuraksi alku- ja loppuverkalle otin Keron messiin. Sai sitten vähän lisäliikuntaa siinä sivussa.

Kooste Keron aamutreenistä:

Keron mini-e.
Keron mini-e.

Mm kertoi alueen, ja me Keron kanssa mentiin sitten sopivaan aloituskohdaan odottelemaan. Siihen alkuun tehtiin vähän paikallamakuuta, ja sitten matkaan. Kero lähti vauhdilla, eteni kivasti, mutta pysyi hyvin näkö/kuulopiirissä. Maasto oli kuusikkoista, paikoin aika tiheätäkin, varsinkin silloin, kun Kero lopulta irtosi kauaksi. Ja mm:ltä tulikin sitten radiopuhelinpiippaus, että koira on käynyt luona. Siinä sitten yritin vauhdikkaasti jatkaa Keron jälkien seuraamista. Kero oli mm:n luona ensin pussannut, sitten ottanut rullan ja lähtenyt väärään suuntaan mm:n jälkien mukaisesti, palannut sitten mm:n luokse takaisin, ottanut rullan uudestaan ja nyt lähtenyt oikeaan suuntaan, kun oli kuullut tulemiseni lähemmäksi.

Ei siis ihan täydellisesti mennyt tuo ilmaisu, mutta Kero korjasi itse ja korjattu versio meni ihan hyvin. Näytölle tosin kytkin (ei olisi ollut tarpeen, mm olikin siinä vaiheessa enää muutamien metrien päässä). Treenin kesto 6 minuuttia. Oheisessa kuvassa gps-käppyrä omasta kulkemisestani (vihreä nuoli aloitus, pinkki löytöpaikka, tuulensuunta etelästä.