Tarinaa suomenlapinkoira Keron ja bordercollie Discon ja Potterin elämästä. Muistoissa Viima ja Myry.

21.1.2010 Pakkasagilityä

Ulkona paukkui pakkanen, mutta ei se sisällä hallissa vaikuttanut, kun oli liikkeessä. Myry oli verryteltäessä ihan intopinkona. Pakkanen ei haitannut yhtään, päinvastoin :)

Itse treenikin sujui oikein kivasti. Ekalla kerralla tuli jotain ohjausmokia, joita sitten korjailtiin, mm. putkelta hypylle ja siitä kepeille viennissä (esteet 9-11) ohjasin virheellisesti vastassa olevalle hypylle. Korjauksessa huomioin suoran linjan hypyltä kepeille ja sen jälkeen se sujuikin moitteetta. Samoin hyppyrykelmä 18-20 oli ohjauksellisesti pielessä eikä toivoakaan, että saisin koiran ohjattua oikein. Nämä kohdat saatiin sitten kuntoon ja vedettiin rata vielä kertaalleen läpi kokonaisuudessaan. Puhtaasti meni :)

Saatiin kehuja vähän sieltä täältä, mm. niisto putkesta kahdelle hypylle (esteet 6-8), samoin keskivaiheen hässäkkä (11-17) meni moitteettomasti, samoin pakkovalssi (este 20) ja radan loppu (21-24) oli kuulema päivän nopein  (tai koiran vauhti ei hidastunut siinä yhtään), tein tässä persjätön putkelta ja sehän toimi vallan mainiosti Myryllä. Toki hypyltä putkeen vienti (8-9) olisi ehkä voinut olla nopeampi, jos olisin siinäkin tehnyt pakkovalssin eli ollut koiraa edellä, nyt tein siis haltuunoton ja ohjauksen putkeen, vähän koira siinä kyllä hidasti, joten olisi voinut tehdä paremminkin.

Näyttäisi siltä, että vedätykset ja ylipäätään se, että olen koiraa edellä toimivat oikein mukavasti :)

Muistinvarainen piirros radasta.