Tarinaa suomenlapinkoira Keron ja bordercollie Discon elämästä. Muistoissa Viima ja Myry.

20.12.2013 Muutamat pimeät ilmaisut

Perjantai-iltana ennen agitreenejä pidettiin pienet minitreenit, missä Kero sai taas vähän ilmaista. Tarkoituksena oli lähinnä vain vahvistaa ketjua entisestään huomioiden ohjaajan liikkuminen sekä koiran fokuksen säilyminen.

Treenit sujuivat varsin kivasti, ja onnistuneiden toistojen määrässä tyydyin neljään. Ensimmäinen toisto meni vähän plörinäksi, sillä rulla teki tepposensa, ja en sitten saanut säädettyä sitä enää oikein, eikä K saanut edes enää otettua rullaa suuhunsa. Höh. Noh, sain säädettyä sitten jotenkin oikein, mikä sitten testattiin ihan lähi-ilmaisulla.

Seuraavilla toistoilla maalihenkilö olikin sitten kauempana, ja lähetyksestä liikuin itse kuviteltua keskilinjaa pitkin. Toka piilo ok. Kolmas toisto olikin sitten paras. Etäisyyttä kertyi vähän enemmän, ja Kero teki todella pitkän ilmaisun eli joutui kyllä etsimään minut, ja kun rauhassa kuljeskelin näytölle, niin jouduin jopa huhuilemaan, että missä se piilo onkaan :D

Neljännellä toistolla ilmaisuketju katkesi näytöllä, kun Kero bongasi jotain kakkaa ja nuuhki niitä hetken, mutta jatkoi sitten piilolle. Meni maahan maalihenkilön selän taakse, mutta ottikin sitten rullan suuhunsa maalihenkilön kaivellessa palkkaa esille ja tuli sitten uudestaan ilmaisemaan.

Jokaisella toistolla maalihenkilöllä oli pressu mukanaan, ja vikalla toistolla puolet henkilöstä oli jo peitetty. Ei probleemaa sen suhteen, ja maalihenkilökäytöskin oli ihan riittävän hyvää (vähän oli kuonolla koskenut ennen kuin otti rullan).

Tämän treenin pohjalta jatketaan kotosalla häiriötreenausta lisää jollain muulla käytöksellä (esim. nouto) sekä sitten pitää miettiä noita rullansäätöjä. Mutta kivasti meni kyllä, Kero osaa :)