Tarinaa suomenlapinkoira Keron ja bordercollie Discon ja Potterin elämästä. Muistoissa Viima ja Myry.

20.11.2010 Myry Viiman tuuraajana

Tänään agilityn pohjataidoissa Myry sai olla Viiman tilalla. Eilen illalla agilitytreeneissä Viima vähän remontoi häkkiä (söi patjaa) ja sitä ennen se oli jo autossa hälytreenien jälkeen kakonut ja nieleskellyt ja nuoleskellut pölyjä yms. Itse agissa Viima oli suht ok lukuunottamatta tuota loppuajan häkinsyöntiä. Yöllä sitten tuota kakomista jne oli enemmän ja se jatkui sitten seuraavana päivänä. Koira oli hieman vaisu ennen treenejä, joten päätin sitten ottaa Myryn tilalle.

Myry oli ihan ok, mutta täytyy näin jälkikäteen myöntää, että kyllä näissä treeneissä Viiman kanssa on ollut kivempaa :) Viima on jotenkin niin välitön ja kun siihen saa yhteyden, niin tulee hyvä mieli. Myry taas on enemmänkin robotti, joka toimii ravinnon voimalla…

Tunnin aiheita olivat: ympyrätyöskentely namihäiriöillä (kun Myry bongasi, että ympäriltä on mahdollista saada nameja, niin lähes joka kerta samassa kohdassa oli menossa ko. paikkaan -> namihäiriöitä lisää!), jarruttaminen (ei mitään ongelmia pysähtyä mun viereen, kun olin paikoillani ja edessä leluhäiriö; sen sijaan, jääminen mun viereen olikin haastavaa, jos kutsuttaessa liikuin ja sitten pysähdyin ja minulla ei ollutkaan heti namia tarjota pysähtymisestä -> koira jatkoi eteenpäin…) sekä hyppyesteen siivekkeiden välistä kulkeminen (käytettiin alustaa kohteena).