Tarinaa suomenlapinkoira Keron ja bordercollie Discon ja Potterin elämästä. Muistoissa Viima ja Myry.

2.6.2010 Viiman kanssa ohjatuissa treeneissä

Osallistutaan Viiman kanssa Oiva Agilityn järkkäämälle Koulutuksen perusteet -kurssille (kuusi kertaa). Kurssilla keskitytään lähinnä ohjaajan koulutustaitojen parantamiseen jne. Vaikka kurssin aiheet ovatkin pääosin tuttuja, niin tämmöinen kurssi tekee kyllä hyvää meille molemmille. Ensinnäkin harjoittelen kerrankin vain Viiman kanssa, ja toisekseen näistä harjoituksista on Viimalle ja itsellenikin paljon enemmän hyötyä kuin jos tekisin juttuja Myryn kanssa tai jos vain kotona puuhastelisin (koska silloin en tarkoituksenmukaisesti puuhastelisi enkä etenkään häiriössä).

Treenikerta sujui oikeastaan ihan kivasti. Omaa vuoroaan odotellessa Viima oli häkissä. Ja oli siellä hiljaa. Muutaman kerran kuulin piippauksen, kun satuin menemään lähemmäksi häkkiä, kun lähempänä harjoiteltiin, mutta muuten koira odotteli oikein rauhallisena.

Treenituntiin sisältyi kolme koulutushetkeä. Ensimmäisellä harjoiteltiin kosketuskeppiä (tämän Viiman osasi oikein hyvin), toisella kerralla jatkettiin kosketuskepin kanssa (kriteerinä kepin siirtely puolelta toiselle, ei ongelmia paitsi, että itse sössin välillä kepin siirtelyssä) ja kolmannella kerralla harjoiteltiin katsekontaktia. Saatiin sitten häiriötä, kun niihin aikoihin seuraavan tunnin koirat tulivat lähistölle, mutta ihan hyvin Viima malttoi (hiljaa) ottaa ja pitää kontaktia, kun vahvistetiheys oli riittävä.

Treenin jälkeen käytiin sitten ulkoilemassa samassa ryhmässä olevan Vilma-lk-collien kanssa. Koirat saivat juosta myös vapaina (Myry oli myös mukana), ja kylläpä koirilla näytti olevan oikein hauskaa keskenään :) Hyvin siis tulivat toimeen.