Tarinaa suomenlapinkoira Keron ja bordercollie Discon elämästä. Muistoissa Viima ja Myry.

1.9.2008 Tottista ja etsintää

Treenasimme pienellä porukalla Olarinniityssä. Alkuun otimme hieman hallittavuusjuttuja ja Myryn kanssa sujui oikein kivasti seuraamiset kytkettynä ja ilman, liikkeestä maahan ja seisominen (ok, joudun vielä pysähtymään antaessani vihjeen) ja luoksetulo. Luoksepäästävyyttä harjoiteltiin myös useampi toisto. Viiman kanssa harjoiteltiin lähinnä yleistä kontaktia sekä hiljaa olemista :D

Etsintäpuolella Viima pääsi ensin etsimään kytkettynä. Ensimmäinen piilo oli puskassa lähellä tennishallin seinää (kaksi piilossa) ja toinen oli sitten vähän kauempana metsän puolella. Ihan ok.

Myrylle olin suunnitellut pienen alueen, jonne laitoin piiloutujat suunnistamaan radiopuhelimet ja kartat mukanaan. Tarkoitus oli, että he ilmoittaisivat, kun ovat löytäneet alueella olevan kiintorastin. Rastia ei löytynyt, mutta ajattelin vain, että ehkä rasti on jo käyty ottamassa pois. Niinpä sitten lähdimme Myryn kanssa kohti alueen reunaa eri reittiä kuin mitä piiloutujat olivat menneet.

Jo matkalla Myry oli halukas välillä menemään toisaalle, mutta jatkettiin alueen reunalle. Siellä päästin Myryn etsimään ja ihan hyvin se lähti alueelle. Jossain vaiheessa Myry kuitenkin päätti hilpaista sinne suuntaan, mistä olimme tulleet ja nopeasti se sitten katosi kukkulan taakse pois näköpiiristä. Odottelin jonkun tovin, mutta mitään ei kuulunut. Sitten tosi kaukaa kuului jotain ääniä ja säikähdin, jos Myry onkin mennyt ihan kokonaan muualle ja aloin kutsua sitä. Koiraa ei näkynyt. Olin siinä tovin huutanut ja sitten näin Myryn tulevan ja sillä oli rulla suussa! Lähdettiin näytölle ja matka oli kyllä pitkä. Loivaa kalliota ylös ja alas ja yhdessä vaiheessa ote lipesi näyttönarusta (kalliota kiivetessäni) ja Myry katosi näköpiiristä. Ilmeisesti matkani kesti normaalia pidempään, sillä näin Myryn tulevan hieman vastaan ja siitä sitten jatkettiin piilolle. Näyttö ei nyt mikään priima ollut (kun koira ei jäänyt odottamaan piilolle, niin kuin olisi tarkoitus), mutta toisaalta oli omaa mokaa, että päästin narusta irti (näin en oikeassa tilanteessa/kokeessa tekisi) ja siinä mielessä ymmärrän kyllä koiran reaktion tulla vastaan.

Piilolla kerrottiin, että Myry oli käynyt hyvin hakemassa (kiinto)rullan ihan piiloutujien (2kpl) vierestä. Piilo oli oikein hyvä, sillä se tosiaan oli monen nyppylän takana. Kävi myös ilmi, että olimme menneet aika läheltä alueelle kulkiessamme, joten todennäköisesti Myry tosiaan oli saanut hajun tästä piilosta jo silloin. Piilo oli kyllä hyvä, mutta valitettavasti se oli täysin alueen ulkopuolella. Sikäli onni, että Myry päätti leikkiä tottelematonta ja kävi tekemässä löydön näinkin kaukaa…

Sitten jatkettiin takaisin päin ja siinä menikin sitten taas oma tovi, että kierrettiin vähän tätä ’väärää’ aluetta. Pimeäkin alkoi tulla, mutta onneksi oli lamppu mukana. Lopulta Myry sai hajun ja tuli rullan kanssa, mutta luovutus oli todella kehno, sillä Myry tiputti rullan ennen aikojaan. En jaksanut nipottaa asiasta vaan mentiin näytölle. Korjataan tätä sitten taas ilmaisutreeneissä…

Kävimme sitten vielä katsomassa, josko tämä kadonnut rasti löytyisi ja kyllä se löytyi. Ihan ok harjoitus, vaikkei se ihan suunnitelmien mukaisesti mennytkään. Itselleni tuli vahvistusta siitä, että osaan edes jotenkin tulkita maastoa pimenevissä olosuhteissa. Toisaalta tuli vahvistusta myös sille, että Myry pystyy tekemään työn loppuun asti, vaikka etäisyys minuun kasvaisikin normaalia suuremmaksi. Lisäksi tuli samalla harjoiteltua myös vähän pimeällä etsimistä (lähdettiin kohti aluetta 20.30 ja oli vielä valoisaa, takaisin autoilla oltiin 21.15 ja silloin oli jo ihan pimeää). Lisäksi tuli opittua myös se, että suunniteltu etsittävä alue olisi ehkä syytä käydä etukäteen tarkistamassa (nyt olisi voinut käydä katsomassa ennakkoon, että se rasti tosiaan löytyy ja sen jälkeen olisi voinut laittaa piiloutujat metsään, jolloin heilläkin olisi ollut varmuus siitä, että menevät oikeaan paikkaan).

Mutta ensi kerralla jatketaan… :)

Ajatus aiheesta “1.9.2008 Tottista ja etsintää”

Kommentointi on suljettu.