Tarinaa suomenlapinkoira Keron ja bordercollie Discon elämästä. Muistoissa Viima ja Myry.

19.11.2008 Treeniä

Pimeässä treenailua.

Myrylle otettiin ilmaisuja kolmella eri maalihenkilöllä (yht. 7 toistoa) siten, että edettiin metsän puolella sopivia etäisyyksiä. Kaikki ilmaisut sujuivat oikein mukavasti. Maalihenkilöt olivat lähinnä seisovassa asennossa (tai puoliseisova), ei kosketuksia ja rulla otettiin ja tuotiin ripeästi, samoin näyttö.

Viimalle oli vastaavanlainen harjoitus kuin viimeksikin tosin sillä erotuksella, että se sai löytää heti etsinnän alkuun jo yhden henkilön. Muuten sitten edettiin polkua pitkin sitä mukaa, miten lähellä koira viitsi pysyä. Mitä enemmän edettiin sitä kauemmaksi koira tuntui irtoavan ja sen lenkki tuntui kestävän pidempään, oli varmaan niin varma, että jossain on pakko olla jonkun piilossa. Sitten käännyttiin takaisin päin etenemään ja edelleenkin Viima jaksoi irrota, mutta onneksi se sitten lopulta malttoi pysyä suht lähellä ja saatiin maalihenkilö tiputettua piiloon.