Tarinaa suomenlapinkoira Keron ja bordercollie Discon ja Potterin elämästä. Muistoissa Viima ja Myry.

19.9.2013 Piippatreenit

Huoh.
Jatkoimme tänään PLS:n pentukurssilla Tattarisuolla. Tuttu paikka siis keväältä.

Olipas haasteellista, kun Kero ei millään meinannut rauhoittua. Semmoista piippaa ja vinkunaa oli lähes koko ajan, vaikka Kero makoilikin aloillaan joko omalla matollaan tai sitten puuhun kytkettynä.

Alkuun tehtiin katso koiraa -harjoitusta, kun paikalla oli paljon kiinnostavaa mm. Ritu-sisko. Sainpahan vahvistettua vihjettä, ja testattua sen toimivuutta.

Luoksepäästävyyttä tehtiin myös pariin otteeseen, ja ne menivätkin ihan ok, vaikkakin toistojen myötä viretaso näytti menevän Kerolla vähän yli (purkautui haukahduksina).

Sopivassa kohtaa leikittiin vähän solmunarulla, mutta siitä puuttui jotain. Leluun tarttuminen tökki, samoin irroituksen jälkeiseissä maahanmenon tarjoamisesta Kerolla ei ollut oikein hajua (tarjosi perusasentoa), mikä sitten kulminoitui yhtäkkiä siihen, että Kero livisti lähellä liikkuneen Justuksen luokse. Eipä siinä sitten muuta kuin hakemaan Kero pois häiriköimästä tauolle.

Luoksetulosessiokin tehtiin avustajan kanssa vähän syrjemmällä. Ehdollistin vielä pillivihjettä, ja kaksi ekaa menikin hyvin. Kaksi seuraavaa vaativat vanhan vihjeen lisäksi, kun Kero ei reagoinut mitenkään (istui vain kuin tatti) vihellykseen. Jatketaan siis kotona lisää, ja muistetaan, että tämän pitää olla Se juttu.

Olihan minulla aikomuksena edistää seuraamista ihan liikkeenä, mutta lopulta totesin, että meidän olisi järkevää tehdä vain pelkkää perusasennossa olemista, ja sitten aina hetkeksi minitauolle.

Lähinnä treenistä jäi mieleen piippaava koira. Treenihetkiä oli kyllä, ja toivottavasti ajoitin ne hetkiin, jolloin Kero osasi rauhoittua, mutta luvattoman paljon tuota ääntelyä oli ja siihen pitää nyt puuttua, kun eihän näistä yhteistreeneistä muuten mitä tule.

Ensi kertaa (parin viikon päästä) ajatellen tulee mieleen joitain juttuja, millä ehkä voisi helpottaa onnistumisia: tullaan ajoissa paikalle (nyt oltiin viime tipassa vaikkakin käveltiin paikalle), vieläkin parempia nameja (nyt oli uutena nakkia, mikä oli ok, mutta samaa tasoa kuin Natural Menu), todella lyhyet treenipätkät/tauot ja siirtymät selvästi muualle, piipan tullessa siirrytään kauemmaksi, kunnes malttaa tehdä hiljaa… Tässä nyt jotain.

Tarkoitus olisi nyt pistää ylös tilanteita, missä tuota piippaa tulee ja mitä siitä seuraa eli tehdä ABC-analyysiä ja sen avulla saada tolkkua tähän hommaa.