Tarinaa suomenlapinkoira Keron ja bordercollie Discon elämästä. Muistoissa Viima ja Myry.

18.7.2010 Outouksia katselmoinnissa

Illalla meillä oli katselmointitreenit Nurmijärvellä. Treenejä varten kukin oli ilmoittanut mahdollisia ongelmia ja niitä sitten jokaisen kohdalla käytiin katselmoijan johdolla läpi.

Tässä meidän haasteita:

Myry:

  • hankalapääsyiset paikat, jonne koira ei pääse tarkentamaan lähietäisyydelle
  • umpipiilot, miten nämä pitäisi rullakoiran kanssa tehdä? – esim. kosketuskeppi piilon ulkopuolelle
  • väsyneenä työskenteleminen ja miten paljon voi joustaa ilmaisun täydellisyyden kanssa? – ei saa joustaa, vaan koko ketjun toimittava alusta loppuun asti
  • miten rullailmaisevan koiran pitäisi toimia kytkettynä etsittäessä? tuoko se rullan löydettyään vai meneekö näytölle suoraan? – tuo rullan

Viima:

  • ei-piilossa olevat kadonneet
  • yleinen rauhoittuminen ennen treeniä
  • paikallamakuun tuominen etsintätilanteeseen koetta ajatellen, ollaan nyt tehty uudella vihjeellä kotioloissa kestoa vahvisteaikataulutasolle 2 (vahvistetiheys 6s, yhteensä 72s), mutta en ole yleistänyt muihin ympäristöihin muuta kuin satunnaista vihjeestä maahanmenoa

Myryn kanssa ohjelmassa oli treenata hankalapääsyisiä paikkoja. Treenin aikana tuli kaikenlaista mielenkiintoista vastaan, ja näitä pitääkin sitten harjoitella/tarkkailla jatkossa. Mentiin alueelle hallitusti. Alkuun Myry malttoi ottaa kontaktia, mutta sitten alueen lähellä kontakti katosi täysin ja lopulta mentiin Myryn tahdissa eteenpäin metsän puolella. Sitten otettiin Myrylle paikallamakuu (3min). Se sujui ihan kivasti ongelmitta (kerran loppuvaiheessa Myry sanoi piip, ja silloin virheellisesti vilkaisin sitä, no, tuskin tuosta mitään ongelmaa tulee).

Sitten olikin etsimisen vuoro. Lähetin Myryn alueelle, minne Myry menikin, mutta sitten lähti ihan toiseen suuntaan ja ei se mitään kutsua totellut (no, kerran vain kutsuin). Ei ollut pilliäkään mukana. Oli tiedossa, että jossain lähellä saattaisi olla jotain splättäysjengiä, ehkä sai niistä sitten hajua tai jotain, mutta jonkun lenkin kävi tekemässä ennen kuin tuli lähelle. Itse asiassa jatkoi siitä sitten alueelle, mutta lähti aika vauhdikkaasti takaisin sinne suuntaan, mistä alkujaan tultiin. Niinpä sitten odottelin ja odottelin. Aika tuntui pitkältä ja kulkusen kilinäkään ei enää kuulunut. Sitten alkoi taas kuulua ja Myry juoksi samaa polkua pitkin, mitä oltiin alueelle tultukin. Toi rullan ja sitten lähdettiin näytölle. Sitten yhtäkkiä Myry meni maahan ja olin, että mitä ihmettä..?! eihän tässä ole mitään. Paikka oli se, missä Myrylle oli tehty paikallamakuu. Sanoin ”näytä” ja koira ampaisi vauhdilla jatkamaan matkaa ja vei sitten hiekkakuopalle ja siitä alas aika hankalaan paikkaan (maalihenkilö oli hiekkakuopan rinteellä juurakon alapuolella, ei ollut siinä silloin, kun aiemmin mentiin siitä ohi alueelle). Maalihenkilö kertoi, että Myry oli pitkään seisoskellut hiekkakuopan pohjalla ja funtsinut, kunnes oli hokannut, mistä se haju tulee ja oli tullut ihan lähelle maalihenkilöä tarkistamaan. Ei ollut kuitenkaan ottanut siitä rullaa suuhun eikä maalihenkilö nähnyt, missä vaiheessa Myry rullan suuhun sitten otti. Kummallista.

Mentiin sitten takaisin alueen alkuun ja laitoin Myryn taas etsimään ja aika nopeasti se sitten tulikin rullan kanssa takaisin ryteiköstä. Maalihenkilö oli jonkun kuusen takana. Myry oli siellä käynyt, mutta maalihenkilö ei ollut nähnyt, milloin Myry otti rullan suuhunsa. Sen verran näköyhteyttä itsellä oli (olin kannon päällä katsomassa), että näin Myryn tulevan kuusen takaa rulla suussa, joten tod.näk. aika pian oli sen rullan kuitenkin ottanut suuhunsa.

Eli kaikenlaista kummallisuutta oli tässä treenissä. Yhdestä oudosta käytöksestä ei kannata huolestua, koiratkin tekevät virheitä, mutta kannattaa toki tarkkailla, ettei käytös lisäänny. Tässäpä siis hieman listaa, mitä meidän on nyt syytä harjoitella:

  • Luoksetulo hajulta. Ehdottomasti (voihan olla niin, että alueen rajana on tie ja toisella puolella on ihmisiä – ei koira sinne saa mennä vaan sen on tultava kutsuttaessa heti). Pitää ottaa pilli mukaan ja vahvistaa sitä myös metsässä. Luoksetuloon on muutenkin tulossa nyt paljon treeniä etenkin elokuussa, kun osallistun Susan Garrettin nettikurssille luoksetulon tiimoilta.
  • Kyseinen hiekkakuoppapiilo eri kulmista niin, että itse näen, miten/missä koira ottaa rullan.
  • Muutenkin yhdessä alueen läpikäymistä. Tykkäisin, että Myry pysyy näköpiirissä eikä irtoaisi niin pitkälle kuin nyt teki (hyvä kuitenkin, että ilmaisee loppuun asti pitkältäkin etäisyydeltä).
  • Hallittavuusjuttuja, etenkin kontaktissa meneminen alueelle (kokeessa riittää hallittu meno, mutta itse tykkäisin, että malttaisi kuitenkin pitää myös kontaktia eikä esim. edistää metriä nenä pitkällä).

Viiman treeninä oli harjoitella ei-piilossa olevia seisovia henkilöitä. Ensimmäinen oli hiekkatiellä lähellä autoletkaa, sen jälkeen oli kaksi henkilöä myös hiekkatiellä, kolmas seisoi metsäpolulla, neljäs oli kunnolla metsän puolella seisomassa avoimesti ja viides oli myös metsän puolella vähän kauempana ei-piilossa seisomassa.

Kuten arvata saattoi, ensimmäistä ei noteerattu vaan koira meni ohi ja oli menossa metsän puolelle kovasti. Tuli kutsuttaessa luokse, mutta ei mitenkään noteerannut maalihenkilöä tien reunassa edes silloin, vaikka suoraan lähetin sinne muutaman metrin päästä. Kun maalihenkilö meni kyykkyyn ja lähetin koiran, ei ongelmia. Maalihenkilö nousi ylös ja sitten tehtiin useampi toisto ihan läheltä lähetyksenä (maalihenkilö vaihtoi vähän paikkaa) ja saatiin näin Viima hiffaamaan, että seisovaa ja näkyvää on tarkoitus haukkua :)

Sama toistui sitten seuraavalla ”piilolla”. Ensin kahta seisovaa ei noteerattu mitenkään. Sitten molemmat menivät kyykkyyn – ilmaisu ok. Sitten toinen (palkkaava) nousi ylös, toinen oli kyykyssä – ilmaisu ok. Sitten vielä molemmat seisoivat – ilmaisu ok.

Sitten siirryttiin metsäpolulle. En muista menikö tämä heti oikein, saattoi olla, että Viima meni alkuun ohi, mutta tuli sitten lähemmäksi ja ilmaisi. Tätä ei jääty hinkkailemaan vaan jatkettiin metsän puolelle. Metsän puolella ei ollut mitään ongelmia, vaan ilmaisut tulivat heti.

Viiman kanssa olisi tarkoitus harjoitella sitten seuraavia juttuja:

  • Ei-piilossa olevia seisovia olisi hyvä harjoitella jokaisen treenikerran aikana
  • Jatketaan rauhoittumisharjoituksia (itse asiassa tänään treenitilanteeseen siirtyminen sujui oikein kivasti, Viima oli hiljaa koko sen välin autosta alueelle matkan ja otti ihan kivasti kontaktia ja tuli luokse jne)
  • Paikallamakuuta harjoitellaan edelleen kotona. Jos mennään kokeeseen ja uusi vihje ei vielä ole valmis, niin sitten mennään vanhalla. Uudesta vihjeestä (oikea rauhallinen mielentila) pitää tulla niin vahva eikä sitä kannata mennä pilaamaan liian aikaisin.

Hyvät treenit (kiitos Sarille!), ja paljon taas tuli mietittävää ja treenimotivaatiota. Myös muidenkin suorituksia oli kiva katsella ja todeta, miten paljon porukka on edistynyt :)