Tarinaa suomenlapinkoira Keron ja bordercollie Discon elämästä. Muistoissa Viima ja Myry.

18.5.2013 Aamun raunioitumiset

Näkymää yhdestä piilosta

Ensin evästykset ja pakkaukset kuntoon leirivisiittiä varten, ja sitten menoksi raunioille. Sää oli mitä mainioin (lämmin, mutta ei vielä niin kuuma).

Kerolle piiloutui kolme maalihenkilöä, ja treeni toteutettiin siten, että meillä oli kasalla lähetyspaikka, ja siitä lähetykset kolmeen eri suuntiin. Keron tapauksessa maalihenkilöt menivät piiloihin yksitellen ja vasta sitten, kun poika oli meikäläisellä hallinnassa löydön jälkeen ;)

Lähetyksessä Kero teki täyskäännöksen toiseen suuntaan ja kävi tsekkaamassa hajut toisaalta. Kun mitään ei löytynyt, niin palasi takaisin ja suuntasi ekan piilon suuntaan. Eka oli avopiilo, siellä käytös hyvää ja hyvin Kero pysyi maalihenkilön luona syötettävänä, vaikka minä sinne meninkin. Sitten takaisin lähetyspaikalle, ja lähetys seuraavalle.

Kero lähti ihan oikeaan suuntaan, kävi tsekkaamassa edellisten koirien piilon, kunnes sai hajun oikeasta piilosta (mökki). Työsti sitä hetken ennen kuin keksi reitin päästä maalihenkilön luokse syömään pöperöt. Myös tällä piilolla Kero pysyi ihan hyvin.

Sitten taas takaisin lähetyspisteelle, ja lähetys kolmannen suuntaan. Kolmas oli avonaisessa laatikossa näkymättömissä hiekkatien toisella puolella. Tätä Kero joutui työstämään todella paljon, mutta työmoraali oli todella hyvä ja niinpä Kero lopulta keksi, että haju todellakin tulee sieltä laatikosta ja että maalihenkilön paikallistakseen täytyisi nousta laatikkoa vasten :)

Tämän jälkeen olikin sitten yhteiskehut vikan piilon luona. Mun tehtävänä oli olla hiljaa, ja antaa muiden hoitaa kehumiset ja namien syöttely ja muu kiva. Ihan näytti Kero tykkäävän jakamattomasta huomiosta. Muistetaan tämä siis jatkossakin, että muut saavat näissä treeneissä kehua mielin määrin. Lisäksi jatkossa muistettava se, että ihan oman itseni kannalta (että oppisin luottamaan koiraan ja lukemaan sitä) minun tehtävänä on joka kertaa ilmoittaa kättä nostamalla, milloin koira saa hajun. Yritän muistaa…

Raunioilla Kero tekee todella hyvin duunia. Hakee hajua laajaltakin alueelta, liikkuu alustoilla tosi näppärästi ja työstää muutenkin hyvin. Minun pitää vain oppia luottamaan, ja antaa koiran tehdä duunia. Nyt onnistuin ihan hyvin, kun maltoin olla hiljaa koiran etsiessä. Sen sijaan löydön tapahduttua minulla oli hirveä kiire piilolle kehumaan itse koiraa. Jatkossa voisin antaa maalihenkilöiden hoitaa hommansa ihan rauhassa ;)

Näkymää laatikkopiilosta.