Tarinaa suomenlapinkoira Keron ja bordercollie Discon ja Potterin elämästä. Muistoissa Viima ja Myry.

18.5.2012 Pitkät hälytreenit

Nyt oli Myryn vuoro päästä hälytreenailemaan. Treeni meni lyhyesti niin, että yksi henkilö oli kadonnut maastoon ja osallistujien joukosta yhden piti toimia koirajohtona, ja jakaa alueet (yksi jätti-iso alue ja sitten yksi vähän pienempi). Me saatiin jätti-ison alueen eteläpääty.

Käytiin aluetta ja yritettiin pysyä kartalla. Tarkoituksena oli mennä ylärinnettä, kunnes päästään rajalle. Siitä sitten vähän matkaa ja poikittaa alue uudestaan. Ehdittiin käydä aluetta reilu tunti, ja aloittaa poikitus, kun tuli kutsu palata johtopaikalle. Myry oli alueen alkuvaiheessa vähän merkannut, mutta ei kuitenkaan lähtenyt työstämään. Samoin Myry oli haistellut alueen päätykulmassa alueen ulkopuolelle, mutta itse alueella se ei merkkaillut. Lähinnä kulki matkassa mukana, ja söi välillä ruohoa.

Johtopaikalla saatiin uusi tehtävä. Jälkikoira oli merkannut pienemmällä alueella pohjoiskulmaa. Ymmärsimme, että kyseessä oli alueen länsipuoli ja luoteiskulma. Sen perusteella tehtiin etsintäsuunnitelma, ja käytiin alue läpi, tuloksetta. Myry kyllä merkkasi kovasti alueen ulkopuolelle (luoteeseen). Ilmoitettiin tuloksettomasta etsinnästä, ja päätettiin jatkaan tuon luoteiskulman hinkkaamista ja kierrettiin se kertaalleen. Tuloksetta. Lopulta johto pyysi meidät alueelta pois. Oltiin käytetty tähänkin aika kivasti aikaa.

Päästiin vielä kolmannelle alueelle, joka rajoittui ensimmäisen alueen eteläpäätyyn. Ehdittiin käydä hieman aluetta, kun tuli kutsu palata pois. Liikkeessä olimme melkein neljä tuntia. Ei löytöä. Myry kyllä teki ihan kivasti töitä ottaen huomioon lämpimän sään, keston jne. Pidettiin ihan hyvin myös taukoja, joten koirakin sai levätä ja jatkaa sitten etsimistä. Vähän kyllä kirpaisi, kun näin pitkään tehtiin duunia eikä koira löytänyt mitään :(

Loppupalaverissa selvisi, että ekalla alueella oli ollut esine (sukka tai hanska). Todennäköisesti oli sitä merkkaillut siinä alussa. Ja siitä esineeltä oli lähtenyt jälki alueen ulkopuolelle, missä olisi ollut henkilö. Selvisi myös, että tokalla alueella olimme hinkanneet ihan väärää kohtaa. Meidän olisi pitänyt katsoa koko pohjoisreuna (ja koilliskulma). Siellä oli ollut henkilö piilossa alueen ulkopuolella. Ei oltu käyty lähelläkään.

Harmitti kovasti. Tokihan hälytreenin pitää olla todellisuuden kaltainen, ja treenataan oikeita tilanteita varten koko hälyryhmää, mutta silti koirankin pitäisi saada onnistumisia. Jos ihmiset mokaavat, niin ei siitä pitäisi kuitenkaan ehdoin tahdoin koiraa rangaista (yksi kerta ei koiraa varmaankaan haittaa, mutta jos tämmöisiä tulee paljonkin, niin kyllä se varmasti alkaa jossain vaiheessa näkyä) vaan järjestää sitten loppuun joku tilanne, missä voidaan treeni päättää onnistuneesti.

Loppupalaverin jälkeen tehtiin Myrylle yksi ilmaisu, ja se meni kyllä loistavasti. Myryllä oli vielä hurjasti virtaa ja intoa. Mutta olihan se saanut tuossa välissä. Olisi vain ollut kiva nähdä, miten koira useamman tunnin etsinnän jälkeen olisi vihdoin saanut hajun ihmisestä ja tehnyt löydön.

Myöhemmin tuli tutkittua gps-käppyrää, ja verrattua sitä karttaan. Olimme ekalla alueella sittenkin menneet harhaan ja alueesta pois. Piti mennä länteen, mutta niin mentiinkin, mutta mentiin sitten kuitenkin vähän turhan paljon lounaaseen. Haastava maasto siis. Toinen pläntti oli selkeästi helpompi pysyä kartalla, ja se on kyllä tosi tarkkaan käyty. Kolmannelle alueelle lähdettiin ihan oikeassa suunnassa.

 [iframe style='background-color: transparent;' frameborder='0' marginwidth='0' marginheight='0' scrolling='no' width='450' height='300' src='http://www.sports-tracker.com/widgets/wdgt_workout.html?username=pkokko&workout_key=2rmpf1db9hum97jj']

 

Myry seuraavana päivänä.

Ajatus aiheesta “18.5.2012 Pitkät hälytreenit”

Kommentointi on suljettu.