Tarinaa suomenlapinkoira Keron ja bordercollie Discon ja Potterin elämästä. Muistoissa Viima ja Myry.

17.-18.1.2014 Pakkasmöksäilyä

Eipä pakkasten juurikaan haittaa silloin, kun on mökille mentävä / päästävä! Sinnepä siis perjantai-iltana, ja takaisin lauantai-iltana. Ja eipä se pakkanen ulkona juurikaan haitannut, vaan yhtä mukavaa siellä ulkona oli liikkua. Ja pojat liikkuivat kyllä ihan mielellään, ja jopa Viimallakin oli kunnon meno koko ajan päällä :)

Pakkas-Viima.
Pakkas-Viima.
Myry tarkkaavaisena.
Myry tarkkaavaisena.

Ja sitten ne ”pakolliset” treenailut:

Perjantai:

Puolen yön jälkeen, kuutamo, pakkasta -20C. Tehtiin pieni etsiminen eli lähdettiin ensin tuvasta, sillä välin mm kipitti navetan taakse jonnekin sopivan kuusen juurelle nököttömään. Meidän tehtävänä oli kiertää raja-aitaa myötäillen. Siinä odotellessa tehtiin vähän paikkamakuuta (K oli rauhallinen), kunnes saatiin lupa lähteä. Kero lähti vauhdilla, mutta jumitti johonkin hajuun. Tuli kutsusta kuitenkin mukaan. Ihan kivasti Kero juoksi edellä. Päästiin sitten tielle, ja Kero irtosi edelle, ja sitten pellolle navetan kupeeseen. Näin, kun Kero meni piilolle. Ilmaisun kanssa oli tällä kerralla sellaiset haasteet, että Kero olisi mieluummin jäänyt piilolle. Meidän välissä oli myös oja, minkä yli Kero ei halunnut hypätä. Lopulta jatkoin tietä pitkin eteenpäin, jolloin Kero keksi kiertää tielle. Rulla pysyi suussa hyvin. Tästäpä saatiinkin hyvää treeniaihetta ilmaisutreeneille eli ilmaisu loppuun saakka, vaikka olisi esteitä välissä.

Lauantai:

Puolen päivän jälkeen, aivan ihanassa pakkassäässä (-17C) otettiin Kerolle pienet ilmaisutreenit tuossa pellon kupeessa. Tarkoituksena oli vahvistaa sujuvaa ketjukäytöstä. Onnistuttiinkohan? Toistoja yhteensä viisi, joista onnistuneita neljä. Tai kolme, jos ihan tositosi tarkkoja ollaan. Eka oli sujuva, tokalla Kero kadotti meikäläisen ja teki rulla suussa rundin mm:n ympärillä ja kävi uudestaan mm:n luona, kunnes hokasi, mihin suuntaan pitäisi lähteä.

20140118-133523.jpg
Maalihenkilön näkemys 2. toistosta

Kolmas oli myös ok, oli tosin mennyt kovalla vauhdilla suoraan ohi ja hypännyt kiviaidan yli, mutta palannut ja löytänyt sitten. Näytölle mentäessä Kero tosin muutaman metrin jälkeen pysähtyi ja meni maahan, mutta jatkoi sitten. Neljännellä Kero bongasi jonkun elukan jätöksen mm:n vierestä, ja jäi syömään sitä. Luopumisharjoitukset siis ohjelmistoon… Katkaistiin toisto, mm siirtyi toiseen paikkaan ja lähetin Keron uudestaan. Nyt ketju oli ihan sujuva. Hmm… ehkä vähän oli väsymistä ilmassa.

Tämän treenin perusteella harjoiteltavia asioita ennen kuin jatketaan ainakaan pidempiin etsimisiin ovat:

  • Luopumisharjoituksia erilaisilla häiriöillä, ja alkuun simppeleillä käytöksillä. Esimerkiksi luoksetuloa namiherkkujen ohitse. Sitten yleistetään myös ilmaisuketjuun ihan lyhyillä etäisyyksillä.
  • Lisätään ilmaisumatkan väliin vähitellen näköesteitä siten, että koira tietää kuitenkin lähteä palaamaan takaisin oikeaan suuntaan. Ohjaaja liikkuu ns. keskilinjaa pitkin. Tavallaan siis pistotustreeniä.
  • Toistomäärien variointi. Välillä ihan vain yksi tai kaksi, välillä useampia.
Hyvin rulla tuodaan perille.
Hyvin rulla tuodaan perille.

Treenin jälkeen palloiltiin hetki, ja testasin huvikseni Keron jolkottaessa kohti vihjettä ”seis”. Kero lakosi samantien maahan makaamaan, mistä sitten vapautinkin heti palkkioksi. Aika hyvin :) Pitäisi vain saada tuo pysähtyminen nopeasti myös pillivihjeelle sekä myös niin, että toimii koiran mennessä poispäin minusta (plus tietty eri häiriöissä).

Myöhemmin päivällä otin Kerolle pienet pillisulkeiset eli nyt tehoharjoiteltiin pillipysäytystä. Ensin alkuun pillivihjeen lisäystä, kun Kero meni maahan vauhdista, minkä jälkeen vapautus kävylle. Sitten vähän testailin pelkällä pillillä ja hyvinhän tuo ainakin tuossa tilanteessa toimi. Ihan loppuun otin vielä pienen erottelun, missä teinkin pillillä luoksetulon. Vähän Kero hetken hämmästeli, mutta muisti sitten, mitä vihje tarkoittaa.

Illalla tehtiin vielä pienet ilmaisutreenit (-20C). Teemana oli tarkennus eli mm oli rakennuksessa tai siinä jossain lähellä. Ekalle toistolle lähdettiin kauempaa, ja silloin Kero teki pidemmän etsimislenkuran ennen kuin päädyttiin aitan liepeille. Aitan luonakin Kero sai tehdä duunia, kun ei ihan heti ollut selvää, mistä se haju tuli. Mutta malttoipas duunata hyvin! Ja kun lopulta oikea ovenrako löyty, niin sinne mentiin ja rullan kanssa tultiin takaisin. Hieno homma :)

Toisessa toistossa mm oli viereisessä huoneessa, mutta sinne mentiin aika nopeasti ja ilmaisu oli edelleen hyvä. Otettiin vielä kolmas toisto, mutta tällä kerralla mm oli aitan takana. Tämä toisto oli kyllä todella hyvä. Kero meni ensin tsekkaamaan ekan huoneen, mistä oli mm jo löydetty ja sitten se meni seuraavaan huoneeseen. Kero nousi seinää vasten, nojasi hyllyyn sekä sitten nurkassa olleeseen paljuun. Haju tuli selkeästi seinän puolelta, mutta eipäs vain ottanut rullaa hajusta. Todella hienoa! Kero jatkoi duunia siirtymällä ulos, ja nuuskutteli myös toisesta rakosesta aitan sisälle, mutta jatkoi sitten edelleen aitan kiertämistä. Ja tämähän tepsi, sillä maalihenkilö löytyi aitan toiselta puolelta lähes sieltä kohdin, mistä Kero merkkasikin. Ilmaisu edelleen hyvä. Tosi hyvin duunattu Kerolta :)

  • Ja tuttuun tapaan mökkeilyn aikana tuli räpsittyä joitain kuvia. Löytyvät kuvagalleriasta.