Tarinaa suomenlapinkoira Keron ja bordercollie Discon elämästä. Muistoissa Viima ja Myry.

16.7.2011 Tehotreenipäivä raunioilla

Lauantaina meille oli varattuna Hepekon raunioradalta vuoro klo 9-15. Päätettiin olla ahkeria ja käyttää koko rataa tehokkaasti hyödyksi :) Ehdittiin tehdä kolme treenikierrosta eikä edes tullut kiire :D Kaiken kaikkiaan treenit sujuivat hyvin, sää oli mainio (ei liian kuuma ja tuulikin sopivasti) ja kaikilla koirilla meni tosi kivasti ja edistymistä tapahtui päivän mittaan valtavasti. Oli mielenkiintoista myös nähdä, miten koirat työstivät eri tavalla paikoin samoja piiloja ja saivat tarkennettua hajun. Mielenkiintoista oli myös olla itsekin eri piiloissa nököttämässä :D

Seuraavassa pienet koosteet poikien treeneistä (no, kyllähän sitä tarinaa kuitenkin tulee…).

1. treeni: alakasa, kaikki piilot yksitellen

Viima

1. Alueen alkupäässä olevan kasan päässä betoniputkien keskellä. Meni tänne heti ilmaisemaan.

2. Alueen keskivaiheilla oleva neliskanttinen tunnelipiilo, jossa laudattu lattia ja mahdollisuus sulkea luukku perässä. Luukku jätettiin auki. Viima bongasi hajun helposti, mutta aristeli vähän tunneliin menoa, mutta meni sinne lopulta haukkumaan.

3. Aika lähellä edellistä piiloa oli kasalla betonilaatta/levyhässäkkä alaspäin. Maalihenkilö oli tunkeutunut laattojen alle. Viima bongasi hajun ja ilmaisi yläpuolelta, tarkensi vielä lisää ja meni haukkumaan siihen kohdalle, missä maalihenkilö oli alapuolella.

Myry

1. Alkuun pieni paikallamakuu. Aloitettiin alueen loppupäästä, missä ensimmäinen piilo oli kaivo (avoin, mm ehkä n. 30-50cm alapuolella). Myry työsti oikein kivasti piilon lähistöllä ja seurasi hajua kaivolle. Myryn ilme oli varsin söötti, kun se hokasi, mistä se haju tulee ja että siellä on ihminen :) Ilmaisu ok.

2. Toinen oli alueen keskivaiheilla oleva tunnelihässäkkä, jonne oli sisäänpääsyjä useasta suunnasta ja tunneleiden yhtymäkohdissa hyvää tilaa oleskella. Kahdelle aiemmalle koiralle oli oltu lähimmässä yhtymäkohdassa, mutta Myrylle mentiin piiloon seuraavaan tilaan. Myry oli puuhastellut kovasti ensimmäisessä tilassa, seurannut hajua eteenpäin, mennyt ohi maalihenkilöstä, tullut takaisin ja ottanut rullan. Myry tuli vähän hämmästyneenä toisesta putken päästä ulos, ihmetteli missä olemme (odoteltiin siellä putkella, mistä Myry oli sisään mennyt) ja kun Myry sitten hokasi, niin sekoili hieman rullan kanssa (vei sitä väärälle henkilölle ja kun saapui luokseni, niin tiputti sen). Myry meni kuitenkin uudestaan tunneliin, juoksi maalihenkilön ohi eestaas, palasi ilman rullaa ja lähti taas uudestaan putkeen. Tällä kertaa rulla tuotiin onnistuneesti perille asti.

3. Alueen alkupäässä oleva kasa, jossa piilo oli eri paikassa kuin oli Viimalle ja toiselle koiralle. Myry bongasi hajun kasan päällä olevasta piipusta, nappasi rullan, tuli kasalta alas, mutta ei tullut luokseni vaan meni kasan sisälle tarkentamaan ja tuli hetken päästä rulla edelleen suussa takaisin.

2. treeni: keskikasa, kaikki piilot yksitellen

Viima

1. Alueen alkuvaiheilla olevan puolikkaan betonilevyn muodostaman putken päässä. Viima meni sinne samantien haukkumaan eli niin helppoa…

2. Alueen laidalla betonirengas/levyhässäkkä, jonka Viima kiersi ympäri ja aloitti haukkumisen hässäkän ulkopuolella, meni kuitenkin lähemmäksi sitä rengasta, minkä sisällä maalihenkilö oli ja sai palkkansa.

3. Alueen toisella laidalla oleva betonitunnelihässäkkä, jonne koira pääsi menemään. Maalihenkilö oli putken liitoskohdasta  hieman sivussa, mutta hyvin Viima hajun tarkensi ja meni ilmaisemaan ihan viereen.

Myry

1. Otin pätkän seuraamista ennen kuin lähetin alueelle. Ensimmäisenä piilona sama piilohässäkkä kuin oli Viiman toka piilo, mutta sillä erotuksella, että viereinen kohta (betoniputken päässä). Myry sai tehdä hieman töitä hajun paikallistamisessa, mutta itse löytö oli lopulta ok. Rulla kyllä tippui ennen luovutusta, mutta ennen kuin ehdin reagoida, niin Myry meni hakemaan rullan uudestaan ja luovutus ok.

2. Alueen laidalla oleva kasa, jonka sisällä oli tunnelissa piilo. Piiloon oli aika ahdas sisäänpääsy (neliskanttinen) ja mahdollisuus sulkea luukku. Kasan päällä (putken päässä) oli piippu. Myry bongasi hajun piipusta, nuuskutteli sitä kovasti ja nappasi rullan suuhunsa. Olin siinä piilon lähellä ja Myry oli tulossa luokse. Tarkoituksenani oli ohjata koira tsekkaamaan sisäänmenoaukko, mutta Myry menikin sinne sitten itse ja kävi putken päässä ja tuli rulla edelleen suussa takaisin. Näytölle Myry jäi vähän metrin pari maalihenkilöstä, mutta liikkui sitten maalihenkilön luokse, kun annoin luvan palkata (itse tihrustelin putkeen sisään sisäänmenoaukosta).

3. Alueen loppupäässä oleva pieni betoniputkipiilo. Sinne Myry meni nopsaan ja nopsaan tuli myös rullan kanssa takaisin.

3. treeni: yläkasa, kaikki piilot yhtäaikaa

Viima

Ensimmäinen piilo yksitellen (eri alue), sen ilmaisun aikana seuraaviin kolmeen piiloon henkilöt menivät valmiiksi.

1. Sama kaivopiilo (avoin, mm ehkä n. 30-50cm alapuolella) kuin oli Myrylläkin ollut. Viima työsti hajua vähän laajemmin, mutta palautui hyvin kaivon lähelle jatkamaan. Tarkensi hajun ja alkoi haukkua paukuttamaan.

2./3. Alueen alussa oli leikkipuistotönö, jossa kaksi kerrosta. Toisessa kerroksessa oli maalihenkilö. Viima bongasi nopsaan tönön liepeiltä hajun, mutta ei malttanut työstää sitä loppuun asti vaan poikkesi vieressä olevaan lentokoneen etuosapalaseen, missä oli puulaatikossa (suljettu, mutta kannessa yksi lauta poissa) maalihenkilö. Viima alkoi työstää tätä ja paikallisti hajua kovasti. Alkoi sitten lopulta haukkua ihan siinä laatikon läheisyydessä, ehkä vähän turhan kaukana, joten en heti mennyt  avaamaan laatikon kantta. Viima sai sitten hetken paukuttaa ja pyrkiä lähemmäksi piiloa ennen kuin menin avaamaan kannen.

3./2. Laatikkopiilon jälkeen Viima jatkoi kerrospiilon parissa. Tarkentaminen oli hieman haastavaa. Viima kiersi piiloa ja sitten ilmeisesti bongasi jostain raosta maalihenkilön ja aloitti haukkumisen tönön ulkopuolella. Rohkaisin Viimaa vielä pyrkimään lähemmäksi, jotta saisi maalihenkilöltä palkkion.

4. Alueen lopussa oli kasa, jonka päällä piippu. Kasassa oli tunnelipiilo, jossa 90-asteen kulma. Maalihenkilö oli ihan putken päässä, piipun alapuolella. Viima työsti piilosta tulevaa hajua, jonka bongasi piipusta, mutta tarkensi sitä aika maltillisesti. Viima kävi tekemässä myös pienen kierroksen siinä lähellä, josko haju oli levinnyt sinne, mutta palasi sitten takaisin kasan päälle piipulle. Kovasti Viima piippua nuuskutteli, kunnes oli mielestään erittäin varma asiasta ja aloitti ilmaisuhaukun ja istahti siihen piipun juurelle :D Kannustin koiraa kuitenkin tutkimaan vielä vähän tarkemmin ja Viima tuli kasalta alas ja luikahti putkeen ja hetken päästä aloitti haukun putken perällä. Annoin sitten luvan maalihenkilölle palkata koira hyvin tehdystä työstä (en jaksanut itse kömpiä pimeään tunneliin :))

Myry

1. Leikkipuistotönö, toinen kerros eli sama piilo kuin Viimalla. Tuuli varsin sopivasti varmaan suoraan koiran nenään, sillä kun päästin koiran etsimään, niin se juoksi suoraan piilolle, puikahti tönöön sisälle, nosti päänsä ylös, katsoi maalihenkilöä, otti rullan suuhunsa ja lähti samantien tuomaan rullaa. Varsin nopea suoritus.

2. Puulaatikko (sama kuin Viimalla). Myry sai hajun nopeasti, mutta tarkensi hajua todella pitkään. Myry kiersi piiloa pitkään, nousi piiloa vasten, mutta ei vain ollut valmis tulemaan ilmaisemaan. Oli kyllä mielenkiintoista katsoa, miten päättäväisesti koira teki hommia päästäkseen kontaktiin maalihenkilön kanssa. Piilon takana oli jotain tynnyrihässäkkää, ja lopulta Myry sitten päätti kiivetä tynnyrin kautta laatikon päälle. Siinä hetken tutkailtuaan Myry sitten nappasi rullan suuhunsa ja oli valmis tulemaan luokse. Myry joutui kuitenkin siinä hetken empimään, koska laatikkohan olikin aika korkealla :D mutta hyvin Myry rohkeni hypätä alas ja toi rullan vauhdilla.

3. Alueen loppupäässä oleva betoniputkista tehty kaivotyyppinen piilo kallion ja jonkun puskan kupeessa. Hieman Myry sai työskennellä ennen kuin piilolle asti päästiin, mutta kun bongasi hajun niin kävi vain piilolla toteamassa, että siellä on tyyppi ja tuli vauhdilla rulla suussa takaisin.

Yhteenvetona voisin sanoa, että molemmilla pojilla oli ihan omanlaisensa (hyvät) suoritukset. Oli myös mukava huomata, ettei tämmöinen pidempi treeni haitannut koiria mitenkään. Päinvastoin. Ainakin Viima oli joka kerta ihan yhtä innoissaan päästessään tekemään hommia. Samoin Myryllä oli myös hyvä työmotivaatio, mikä näkyi etenkin tuossa viimeisessä treenissä. Varsinkin sen laatikkopiilon työstäminen kasvatti luottamusta koiraan entisestään :) Ehdottomasti pitää siis päästä uudestaan raunioille treenailemaan. Tekee hyvää koirillekin työstää vähän erilaisia piiloja ja itsekin näkee selkeämmin koiran reaktioita jne.