Tarinaa suomenlapinkoira Keron ja bordercollie Discon elämästä. Muistoissa Viima ja Myry.

16.1.2011 Rakennusetsintää

Tänään pääsimme kokeilemaan rakennusetsintää Espoon Tapiolassa vielä olevalle Kelloseppäkoululle (koulu + asuntola). Rakennukset puretaan ihan tässä lähiaikoina, joten olikin oikein mukavaa, että pääsimme tätä tilaisuutta hyödyntämään.

Aloitimme ensin koulurakennuksesta, jossa oli useampi kerros ja kellaritilaa. Viima pääsi ensin etsimään, ja sille otettiin vain ylemmät kerrokset. Vauhdikkaasti se niitä tutki ja kiersi ja aina silloin tällöin pyrki alempiin kerroksiin. Pari tyyppiä löytyikin ihan ongelmitta ja ilmaisutkin ok. Viimeinen oli ylimmässä kerroksessa pienessä pimeässä tilassa, mikä oli koiralle vähän pelottava.

Viima pääsi myös toisen kerran tähän rakennukseen etsimään. Tällä kerralla otimme ne kerrokset, joita emme olleet käyneet eli sisääntuloa alempana olevat kerrokset. Yksi löytyi keittiötiloista jääkaapista/pakastimesta, jossa toinen puoli ovista oli suljettu. Tätä Viima saikin tovin paikallistaa ja tarkentaa. Toinen käytiin sitten nappaamasta alakerran kellaritiloista, missä pimeän varaston perällä oli maalihenkilö. Tämä sujui jo paljon paremmin kuin ensimmäisen pimeän tilan löytö. Sitten palasimmekin takaisin keittiön vieressä oleviin tiloihin, missä maalihenkilö oli ahtautunut kaappiin. Sitä Viima sai taas aika pitkään yrittää tarkentaa, hajut näyttivät menevän vähän toisaalle, mutta pienellä avustuksella (kaapin ovea vähän auki) oikea paikkakin tarkentui.

Asuntolaakin Viima pääsi vielä tutkimaan. Siellä käytössä olikin sitten kaikki kerrokset kellaritilaa myöten ja piiloihin oli mennyt yhteensä viisi henkilöä. Ensimmäinen löytyi pimeistä tiloista kellarista. Tämä oli sikäli hauska, sillä Viima halusi mennä tutkimaan viereisiä kopperoita ja oli jo tulossa pois, kun yhtäkkiä haju taisi iskeä  nenään ja tuli täyskäännös toiseen kopperoon. Sitten kiivettiinkin rappusia ylös ja käytiin huoneisto kerrallaan läpi. Kaikki henkilöt löydettiin ja niissä huoneissa/kerroksessa, missä oli henkilö, niin sen myös näki koiran olemuksesta. Yksi piilo tosin oli muita hankalampi. Maalihenkilö oli heti oven takana piilossa, mutta hajut ilmeisesti levisivät toiselle puolelle kämppää. Kun koira astui huoneistoon, niin sen olemuksesta näki selvästi, että siellä on jotain, mutta tarkentaminen oli todella haastavaa. Lopulta koira kuitenkin sitten törmäsi hajuun ja näin henkilökin löydettiin.

Myry pääsi etsimään vain kerran koulun tiloissa. Sillekin oli siellä kolme maalihenkilöä, mutta käytiin läpi kaikki kerrokset. Yksi oli keskimmäisissä tiloissa (oven takana ihan lähellä, tämäkin oli vähän haastava), yksi kellaritiloissa ja yksi sitten siellä ylimmässä pimeässä pienessä tilassa. Tämäkin oli haastava ainakin tarkennuksen suhteen. Myry oli todella halukas menemään sinne tilaan, kiersi tilaa kovasti ja otti rullan ja ilmaisi huoneesta kattoa. Sain kuitenkin koiran tutkimaan tilaa vielä tarkemmin (siellä oli vielä vähän rappusia ylöspäin nurkassa) ja sinne koira meni niin pitkälle kuin vain pääsi nuuskuttelemaan ja sitten ilmeisesti vain törmäsi maalihenkilöön ja tuli ilmaisemaan.

Muuten Myrykin liikkui oikein kivasti rakennuksessa ja teki kovasti töitä. Väärä rullakaan (aiemmin käytetty ruotsalaisrulla) ei haitannut menoa.

Kivaa kuitenkin oli, joten kiitokset Nooralle ja Tanjalle järkkäämisestä (ja lisäksi erityiskiitokset Nooralle ja Maijalle, jotka viitsivät ottaa pojista kuvia) :) Tänne olisi voinut tulla toistekin tai jäädä pitemmäksi aikaa, mutta tänään piti kiirehtiä jo seuraaviin treeneihin.