Aamun rauniotreeneissä kävimme taas ottamassa oppia siitä, että edetään koiran ehdoilla ;) Olin kyllä ajatellut, että aloitetaan ihan iisillä ilmaisulla radan alussa, mutta päätettiinkin kokeilla sitten sitä, että maalihenkilö on suoraan piilossa, ja Kero saisi siis etsiä kunnolla. Tsekattiin sitten vielä kaksi muuta piiloa, minne sama maalihenkilö sitten menisi.
Kerohan lähti kuin ohjus, mutta se seurasi vain meidän talsimaa reittiä ja kiersi koko alueen, ja ajatellut piilot. Ja kun Kero vihdoin tuli takaisin, ja meni oikealle piilolle, niin sillä ei sitten se ilmaisu toiminutkaan. Koski kyllä kuppiin, ja otti rullan, mutta lähti ihan väärään suuntaan, ja tiputti rullan. Teki tämän toiseenkin kertaan. Kolmannella kerralla sitten toi rullan minulle, ja näin ilmaisu ok.
Tässä vaiheessa pistettiin peli poikki, ja vaihdettiin taktiikkaa. Maalihenkilö siirtyi alueelle, missä Kero ei ollut käynyt, kiersi kunnolla piiloon, ettei jäänyt suoraa jälkeä, ja vasta sitten Kero pääsi hommaan. Toteutettiin tämä siten, että tultiin kytkettynä tietä pitkin, ja kun Kero reagoi hajuun, niin vasta sitten lähetys. Nyt ilmaisu meni jo lähes ok eli Kero meni suoraan piilolle, koski kuppiin, otti rullan, mutta oli lähdössä toiseen suuntaan. Sain kutsuttua takaisin, ja niin ilmaisu loppuun ok.
Otettiin vielä yksi samalla tavalla. Ja tämä toisto meni täysin nappiin. Maalihenkilö oli putken suulla kasassa, sieltä rullan suuhun ja ilman avustuksia luokseni, ja näytöllekin maltilla. Viimeiseksi tuli paras :) eli näin se treeni olisi pitänyt alkujaankin toteuttaa.
Alun häröilystä huolimatta olin treenin jälkeen tyytyväinen, koska koira kertoi hyvin, missä mennään ja mitä pitää treenata. Mietitäänpäs ;)
Näihin tunnelmiin tällä kerralla. On hyvä, että aina välillä oppiikin jotain, vaikkaa teoriassa niin yksinkertaisia asiat olisivatkin.
