Tarinaa suomenlapinkoira Keron ja bordercollie Discon ja Potterin elämästä. Muistoissa Viima ja Myry.

14.9.2010 Treenailua pimeässä

Treenattiin Nurmijärvellä. Näistä tulikin sitten Viimalle kenraaliharjoitukset lauantaiyön koetta varten, vaikkei nyt mitenkään kokeenomaisesti todellakaan treeniä tehty :D

Viimalle otettiin alkuun luoksepäästävyyttä ja sen jälkeen Viima pääsi vähän etsiskelemään. Ensimmäinen piilo oli henkilö keskellä peltoa, toinen (oletettu kolmas tosin) oli kauempana pellon laidalla oleva pressulla peitetty henkilö, toisena löydetty oli aidan takana piha-alueella oleva henkilö ja vielä neljäs helppo otettiin näiden kolmen jälkeen ns. pentumetsään. Ensimmäinen löytö ilmaistiin pienen arpomisen jälkeen, pressupiiloa sai haukkua varsin pitkään, koska olin itse kaukana ja aidan takana olevaa Viima alkoikin haukkua eri kohdasta kuin missä henkilö oikeasti oli ja piti hieman avustaa, että voisi liikkua sitä aidan vierustaa pitkin. Tällaisia harjoituksia tarvitaan lisää, ajankohta vain kokeen kynnyksellä ei ehkä ollut paras mahdollinen :D Neljäs piilo olikin sitten vain semmonen helppo, että sai lelun palkaksi. Treenin aikana alkoi jo hämärtää ja olla pimeää (lamput jo käytössä).

Myrylle otettiin pentumetsään kolme tyyppiä, joista eka ja kolmas löytyivät näppärästi ja nopeasti. Toinen olikin yllättäen vaikea (seisova) ja siitä Myry sai hajun vasta ihan läheltä. Tässä vaiheessa olikin jo ihan kunnolla pimeää.