Tarinaa suomenlapinkoira Keron ja bordercollie Discon elämästä. Muistoissa Viima ja Myry.

14.7.2010 Tienvarsiharjoittelua

Treenattiin hellepäivän iltana Nurmijärvellä.

Viimalle tehtiin harjoitus, jossa lähdettiin kytkettynä etsimään maantien reunaa pitkin eli hieman tositilannettakin vastaava harjoitus. Vastaan tuli rekka, autoja, pari pyöräilijää jne, mutta se ei juuri Viimaa häirinnyt. Hyvin Viima meni sinne ojan puolelle ja teki sieltä käsin töitä. Oli kiva seurata koiran työskentelyä, sillä yhdessä vaiheessa sille tuli ihan erilainen moodi – pää pystyssä, häntä tötteröllä ja oikein ylväänä meni eteenpäin. Hieman ennen siltaa koira sitten veti enemmän metsän puolelle, ja sinne sitten mentiin. Koira ei kuitenkaan mennyt syvemmälle ja jatkettiin pituussuunnassa matkaa, pysähdyttiin purolle juomaan vettä ja sitten jatkettiin taas matkaa. Ei mennyt kovin pitkään, kun Viima sitten kiiruhti pusikkoon ja alkoi haukkua. Sieltähän se kadonnut sitten löytyi noin parin sadan metrin päästä lähtöpaikasta :)

Kadonnut oli mennyt piiloon pyörällä ja pyörä oli jäänyt matkan varrelle (hiekkatie). Oltiin jo lopetettu hommat ja lähdössä hiekkatietä pitkin takaisin, niin Viima sai hajun ja suorastaan veti sinne pyörälle (ei näkyvissä, jonkun ladon tms vieressä) ja alkoi haukkua. Hieno juttu, treenin päälle tuli myös hyvä tuoreen esineen ilmaisukin :)

Myrylle oli sitten hauska ja helppo harjoitus hiekkakuopalla. Kaksi maalihenkilöä olivat kadonneet piiloihin ohjeistuksena, ettei minnekään ylös eikä koiralle hankalakulkuiseen maastoon. Piilot kuitenkin eri puolille hiekkakuoppaa. Meitä ennen oli toinen koira työskennellyt samalla alueella. Myryllä olikin sitten hurjasti vauhtia, ja se kävi tarkistamassa noita viimeisimpiä piilopaikkoja, kun aloitettiin sieltä suunnalta. Sitten Myry meni pöpelikköön ja tuli rullan kanssa takaisin ja vei sitten makaavan henkilön luokse.

Jatkettiin sitten treeniä ja eipä kauaa mennyt, kun Myry juoksi toiselle puolelle hiekkakasojen taakse ja tuli rullan kanssa takaisin. Vähän oli havaittavissa rullan pyörittelyä suussa, mutta malttoi pitää sen suussa irroituslupaan asti (melkein tipahti, mutta nosti pään ylös ja piti suussaan).