Tarinaa suomenlapinkoira Keron ja bordercollie Discon ja Potterin elämästä. Muistoissa Viima ja Myry.

13.7.2009 Jälkitreeneissä

Kotosalla puuhattua: Myryn kanssa on harjoiteltu esineiden ilmaisua sisällä eli menee maahan esineen luona. Tätä on myös tehty ulkona pienellä tallatulla ruudulla muutaman kerran useiden toistojen verran. Viiman kanssa on myös otettu esineilmaisua (haukku) Myryn treenien päätteeksi, ja haukku on irronnut ihan ok. Esineet ovat olleet lähinnä korkeammalla, esim. puskissa tms.

Treeneissä: Myrylle otettiin kolme tallattua pientä plänttiä (n. 2-5m kanttiinsa), joilla iso kasa esineitä. Ekan kanssa oli vähän hakemista, sillä koira kävi tarkistamassa ensin kaikki mahdolliset esineet ennen kuin malttoi ilmaista niitä. Toisella pläntillä palkkasin jo kosketuksesta, ja aika pian Myry alkoikin jo ilmaista esineitä. Samalla jo ilmaistu esine palautettiin takaisin pläntille, joten koiralla oli koko ajan paljon esineitä ilmaistavana (= suuri vahvistetiheys). Kolmas pläntti oli myös ihan ok.

Viimalle oli kentän laitaan tehty jälki (tuore), jonka ensimmäinen esine oli aika alussa penkillä. Ekaa ja tokaa Viima ei heti alkanut ilmaista vaan keksi muuta toimintaa ennen kuin alkoi ilmaista. Seuraavat pari esinettä Viima oli jo jyvällä hommasta, ja aloitti ilmaisun hyvin. Ihan kivasti Viima kulki nenä maassa, ja koiran hämmästys ja ilo oli suuri, kun jäljen päässä puun takana olikin ihminen!

Jatkossa: Myryn kanssa tehdään noita tallattuja plänttejä, joilla esineitä. Tehdään paljon toistoja, ja alussa voi aloittaa sillä, että esineen koskemisesta tulee maahan-vihje, jolloin koira malttaa pysähtyä esineelle. Lisäksi treeni kannattaa lopettaa, kun pläntillä on vielä esineitä. Rutiini kannattaa tehdä varmaksi helpoilla esineillä, ja myöhemmin sitten yleistää muille hankalammille (Myry selkeästi valikoi, ja jättää hankalammat viimeiseksi). Viiman kanssa harjoitellaan myös aktiivisesti esineilmaisua.