Tarinaa suomenlapinkoira Keron ja bordercollie Discon ja Potterin elämästä. Muistoissa Viima ja Myry.

13.11.2014 Torstaiagit

Torstain treeneissä omatoimipuolella oli haastava treenipätkä, joka aloitettiin pussilla, sen jäkeen suoraan hyppy ja sitten täyskäänös suoraan putkeen, sen jälkeen vasemmalle parille hypylle ja taas putkeen ja toiseenkin. Tämähän oli Kerolle haastavaa, sillä putken jälkeenhän juostaan täysillä kohti seuraavaa putkea, eikö… Näin Kero teki pari kertaa, kunnes sitten pilkoin hommaa ja aloitin noilla käännöshypyillä, mutta sen jälkeen Kero ei sitten oikein irronnutkaan sinne edessä olevalle putkelle, jotta olisin voinut leikata takaa oikeaoppisesti. Höhpöh.

Ohjatulla puolella käytiin vähän läpi jarrutus + valssi -yhdistelmää eli koira mutkaputkeen, sieltä hypylle ja takaisin putkeen. Toiseen suuntaan tämä meni ihan ok (aloitus DOL), mutta toiseen olikin vähän haastavampi itselleni ainakin. Lisäksi haasteita toi taas se, että Kero alkoi jo väsyä ja halliin tulevat henkilöt veivät hetkeksi huomion kesken suorituksen.

Tässä vielä kertauksena itselleni vähän sääntöjä jarrutukseen liittyen:

  1. Jarrutus
  2. Sijoittumisvihje
  3. Kun koira lukitsee esteen ,valssi alkaa (jos valssi)
  4. Kun koira laskeutuu esteeltä valssi pitää olla valmis (jos valssi) eli kädenvaihto tehty
  5. Tiukasta kääntymisestä hypyn jälkeen on käytetty termiä wrap, missä tosiaan, jos ohjaaja seisoo siivekkeen vieressä tai pysähtyy siihen, koira tietää koota ja kääntyä tiukasti kohti RZ ja siinä vaiheessa ohjaaja voi joko palkita siitä, tehdä valssin takaisin päin tai olkapääkäännöllä jatkaa johonkin muualle.

Videoita en jaksa laittaa (tai editoida), koska niissä ei ole mitään ihmeellistä eikä hienoa.