Tarinaa suomenlapinkoira Keron ja bordercollie Discon elämästä. Muistoissa Viima ja Myry.

12.3.2013 Keron treenipäivä

Taukoilemassa

Tiistaina Kerolla on ihan ihkaomat treenit, nimittäin näyttelytreenit. Mentiin paikalle ajoissa, jotta ehdittiin käydä vähän ulkoilemassa ennen sisällemenoa. Tällä kerralla treenattiin seisomista, liikkumista ja hampaiden tarkistusta. Nämä toki kunkin koiran tason mukaisesti eli me Keron kanssa tehtiin ihan tositosi helppoina näitä juttuja.

Pidin pientä treenikirjanpitoa tunnin aikana, koska sillä tavalla saan hetkeksi huomion pois koirasta ja se oppii olemaan hetken tauolla.

Seisomisharjoitusta tehtiin käsikosketuksella eli Kero seisoi ja tökki kuonon edessä olevaa kättäni. Tämä harjoitus tehtiin vähän loossin ulkopuolella eli näköyhteys oli muihin koiriin. Tämä harjoitus meni tosi kivasti, ja ehdittiin tehdä  yhteensä peräti yhdeksän jaksoa! Siinä välissä siis taukoilut omalla alustalla maaten.

Tämän jälkeen harjoiteltiin vähän liikkumista alueen keskellä. Tämä olikin sitten se haastavin kohta. Ensimmäisellä kierroksella vaatimukseni oli yksinkertaisesti liian korkea, ja taisinko siinä ehtiä palkata yhdestä kontaktista tms, kun toisen koiran haukahtaessa Kero häiriytyi sen verran, että namimagneetilla siirto omaan loossiin oli järkevintä. Toinen kierros tehtiin suosiolla namimagneetilla eli helpotettiin tehtävää roimasti.

Puolivälissä oli pissatauko ulkona, minkä jälkeen Kero halusi taukoilla pöydän alla mieluummin kuin omalla alustallaan. Tunnin loppuun harjoiteltiin hampaiden näyttämistä. Lähdin työstämään tätä siten, että vahvistan Keron tarjoamaan toimintaa kuonon yläpuolella olevaa kättä kohti eli toisin sanoen tavoitteena on saada Kero työntämään kuononsa käden alle ja pitämään sitä siinä, kun huulia nostetaan tällä kädellä ja katsotaan hampeja. Tehtiin yhteensä seitsemän jaksoa (sis. muutamia toistoja ja siirto taukopaikalle). Lopputuloksena oli, että Kero tarjosi jo tosi kivasti kuonoa käden alle :)

Hyvät treenit, ja paljon aivotyöskentelyä pennulle. Kerolla selkeästi alkoi jo väsy vähän painaa puolivälin jälkeen, mutta hyvin se silti jaksoi olla ja makoilla loppuun asti.

Treenin jälkeen mentiin Petikkoon vähän ulkoilemaan. Siellä sitten ensin tehtiin pimeällä parkkiksella otsalampun valossa race to rewardia ja ympyrätyöskentelyä ja ansaittiin päivän ateria. Sitten käytiin metsässä käppäilemässä, ja mikä parasta tehtiinpä Keron kanssa myös vauhdikkaita spurttejakin. Tuskin maltan odottaa, että Kero vielä kasvaa ja päästään ihan oikeasti yhdessä juoksulenkeille :)