12.-14.9.2014 Kero peko-leirillä Savonlinnassa

Perjantai 12.9.2014

Perjantaina vietin lyhyen etäpäivän, sillä tarkoituksena oli puolen päivän aikoihin lähteä kohti Etelä-Savon Etsintäkoirien järjestämää pelastuskoirahakuleiriä. Yhdistyksestämme leirille ilmoittautui Keron lisäksi lapinporokoiratytöt Unna ja Venni, joten Kerolla oli luvassa ihan mielenkiintoista matkaseuraa :) Kerolle siis hyvää treeniä jo alussa liikkua vieraalla autolla takapenkillä turvavöissä istuskellen.

Matka sujui varsin joutuisasti, ja leiripaikalle Willa Nuttuun saavuimme varsin ajoissa. Ehdimme oikein hyvin tsekata huoneemme (jokaiselle meistä oma huone) sekä käydä hieman ulkoilemassa ja tutkailemassa paikan maastoa.

Illalla meille tarjottiin iltapalaa, minkä jälkeen kokoonnuimme kuuntelemaan hieman radiopuhelinviestinnästä. Tämän jälkeen oli vielä tarjolla pientä ohjelmaa, sillä jakauduimme pieniin ryhmiin ja kävimme hakemassa iltarastin (kartta + radiopuhelin mukana). Tämä oli hyvää treeniä Kerollekin, kun mukana oli pari muuta koiraa. Makkarasisältöinen reppu löydettiin, minkä jälkeen palattiin lähtöpaikalle ja sen jälkeen jatkettiinkin sitten kodalla makkaranpaistolla.

Illalla Keroa väsytti. Onneksi Kero malttoi nukkua ja olla rauhassa huoneessa, vaikka kaikkea muuta ääntä ja liikettä käytäviltä kuuluikin pitkin iltaa.

Lauantai 13.9.2014

Lauantaina treenit alkoivat jo kello yhdeksän. Hieman haasteita oli kyydin suhteen, kun eihän meillä ollut omaa autoa ja muiden ryhmäläisten autot olivat jo täynnä. Onneksi leirillä oli pariskunta, jolta saimme lainaan pakettiauton lauantain ja sunnuntain ajaksi treenisiirtymiin. Aivan loistavaa, kiitos siis tästä!

Treeniryhmiä oli yhteensä viisi ja pääasiassa ne oli jaettu koiran ilmaisutavan mukaisesti. Meidän ryhmä koostui kuudesta koirakosta (viisi rullailmaisevaa), koirien rotuina sekarotuinen (haukkuva hälykoira), rotikka, amerikanpittbulli (peruskoe läpäisty), bokseri (peruskoe läpäisty), lapinporokoira (peruskoe läpäisty) ja sitten suomenlapinkoira (eli Kero). Eli varsin monipuolista rotukirjoa :)

Ensimmäinen treenipaikka oli Varpala 2 eli aika perinteistä avonaista metsäaluetta, oikein hyvää kuitenkin päivän aloitustreenille. Kero sai olla ensimmäisenä koirana. Koska porukka oli Kerolle tuntematonta (lukuunottamatta meidän yhdistyksen Maijaa), niin aloitimme ihan vain sillä, että Kero sai moikata kaikki ryhmäläiset siinä samalla, kun kerroin ekasta treenistämme. Treeni oli aika simppeli, kun monikin asia oli Kerolle uutta (reissaaminen, vieras kyytiauto, vieras maasto, vieraat maalihenkilöt…).

Maalihenkilöt siirtyivät yksitellen sopivin välimatkoin piiloille, ja Kero kävi sitten ilmaisemassa tyypit. Pääasiassa ilmaisut sujuivatkin kivasti. Tokalla piilolla tosin Kero kävi maalihenkilön luona, lähti parin metrin päähän pois, palasi takaisin ja vasta sitten tuli ilmaisemaan. Kolmannella Kero teki muuten tosi hyvää tarkennusta piilon ympärillä. Ei luovuttanut ennen kuin oikeasti pääsi tsekkaamaan, missä se tyyppi on. Tosi hienoa, että Kero malttaa tuon rullan kanssa eli ottaa sen vasta, kun on oikeasti käynyt tyypin luona :) Tehtiin ekassa treenissä yhteensä kolme toistoa, ja treenin jälkeen Kero leikki oikein mielellään vetoleikkiä kaikkien ryhmäläisten kanssa :)

Olimme sen verran nopeita, että otimme vielä toisenkin treenikierroksen. Tällä kerralla ajattelin, että voisi olla vain yksi maalihenkilö piilossa. Kero sai taas alussa tutustua porukkaan (meni muuten vetäen porukan luokse!) ja siinä ollessamme maalihenkilö katosi sovittuun suuntaan. Lähdimme sitten Keron kanssa toisesta paikasta liikenteeseen. No, aluehan oli jo hyvin  hajustettu, kun muut olivat siinä treenanneet myös, joten Kerohan kävi kiertämässä nämä muutkin hajut ennen kuin palasi takaisin luoksemme jatkamaan sinne suuntaan, mihin oli tarkoitus mennäkin. Maalihenkilö oli piilossa suon edustalla kuusen kätköissä. Kero sai hajua, mutta reagoi hieman jännittyneesti pysähtyen hetkeksi patsastelemaan suon eteen. Sen jälkeen Kero rohkaistui taas työskentelemään, meni lähemmäksi piilopaikkaa, mietti hetken ennen kuin tarkensi ja teki löydön. Sen jälkeen ilmaisu ok. Ja treenin jälkeen Kero edelleen leikki kaikkien ryhmäläisten kanssa, tosi hienoa :)

Iltapäiväksi siirryttiin toiseen treenipaikkaan (Varpala 1), missä olikin vähän toisenlaista maastoa tarjolla. Mielenkiintoni kiinnittyi mahtavaan rinteeseen, mitä ajattelinkin hyödyntää Keron treenissä. Olisi siellä ollut tarjolla muunkinlaista maastoa tai erinäköistä rakennelmaakin, mutta tämä oli meille oikein passeli :)

Tarkoituksena oli siis hyödyntää rinnettä, ja tehdä ilmaisutreeni, jossa Kero joutuu ensin juoksemaan ylös rinnettä ja sitten alas rinnettä. Eli ilmaisu vähän erilaisessa maastossa. Lisäjännitystä treeniin toi myös se, että juuri Keron treenin aikaan paikalle pompsahti pari sienestäjää, jotka vieläpä sattuivat liikkumaan siinä rinteen alapuolella olevalla tiellä. Kero näki, kun maalihenkilö lähti rinnettä ylös, mutta Kero näki samalla myös, kun ne pari sienestäjää hiljakseen liikkuivat siinä tiellä. Lähetin Keron rinteeseen, meinasin itse lähteä kävelemään tietä pitkin, kunnes muistin, että tarkoituksenani oli treenata juurikin sitä ilmaisua rinteessä eli lähdin sitten Keron perään. Kero löysi piilolle nopeasti, mutta jäi siellä tölläilemään alas. Sienestäjät olivat juuri siinä piilon alapuolella tiellä. Hetken emmittyään Kero otti rullan ja lähti tulemaan takaisin. Alastullessaan Kero meinasi pysähtyä jonkun puskan kohdalle, mutta sain kannustettua jatkamaan ja niinpä saatiin ilmaisuketju loppuun saakka ilman keskeytyksiä.

Tässäpä video kokonaisuudessaan tuosta rinneilmaisusta:

Treenipäiväkirjaan kirjoitinkin tavoitteen täyttymisestä seuraavaa:

Rinneilmaisu ihan hyvä.
Alkoi olla jo väsynyt.
Selvisi häiriöistä tosi hyvin (pienellä viiveellä tosin) eli ensin valitsi lähetyssuunnan (vaikka näki sienestäjät tiellä), sitten valitsi mm:n ilmaisun (vaikka sienestäjät rinteen alapuolella about samassa kohdassa) ja sitten kolmantena rullaa tuodessa valitsi loppuun asti tulemisen (vaikka näytti siltä, että aikoo nostaa koipeaan). Hyvin jaksoi väsyneenä :)
Treenin jälkeen Kero malttoi jopa ilmeisesti nukkua vieraan auton häkissä ja olla rauhassa. En ottanut enää neljännelle kierrokselle.

Olin siis varsin tyytyväinen treenipäivän antiin :)

Treenin päätteeksi Kero ja Unna pääsivät vielä hieman nollaamaan ajatuksiaan eli riekkumaan keskenään. Voi, kun nuorisolla oli niin yhteiset sävelet keskenään ja ilmeisesti huisin kivaakin :)

Sunnuntai 14.9.2014

Seuraavana päivänä jatkoimme taas heti aamusta treenailujen merkeissä. Tällä kerralla treenipaikkanamme oli metsäkoulun ympäristö eli tarjolla oli piha-aluetta rakennuksineen sekä myös rantaviivaa ja pientä metsäpöheikköä. Edellisen päivän treenien perusteella olin pähkinyt Kerolle sopivaa treeniä. Vaihtoehtona oli jotain tämmöistä:

Nyt kun porukka alkaa olla tuttua, huomiseksi pari pläniä:
a) alkuun taas tutustumaan, sitten huomaamatta yhtäaikaisesti tyypit piiloihin
b) tehdään useampi toisto parilla samalla tyypillä
c) vaihtele palkkiota (eri kissanruokamuonaa on valittavissa)
d) riippuen vähän paikasta, voisi olla etsimistä enemmän (tämä joko ihan heti alkuun, jos/kun on vielä voimissaan eikä niin väsynyt)

Kun näin paikan (kierrettiin aluksi), päätin ottaa plänistä toteutukseen kohdat a ja d eli Kero sai taas tsekata tyypit, kun kerroin muille plänin. Neljälle tyypille palkkapurkit kouraan (itse asiassa kohta c toteutui myös, sillä palkkioina käytin kahta erilaista kissanmuonaa), ja Maija sai viedä heidät piiloihin, joita en itse tullut tietämään. Aluetoiveenkin esitin karkeasti (jotta mukana olisi siis etsimistä), mutta muuten tämä oli semmoinen TYD-treeni ja tarkistus, miten homma sujuisi :)

Kuvassa alla rajattuna etsintäalue eli aloitettiin tuolta keskeltä (rakennuksien keskelle jäävällä parkkiksella autot) ja edettiin siitä sitten kaakkoon ja sitten rantatielle ja sitä pitkin sitten aluetta kiertäen. Ideana tällä suunnitelmalla oli se, että kun tuolla hetkellä tuuli enemmän pohjoisesta (aika heikko tuuli kuitenkin), niin Kero sitten nappaisi hajut näppärästi sitä mukaan, kun tietä pitkin kulkisimme. Ja koska kyseessä oli TYD-treeni, en puuttuisi koiran tekemisiin sen kummemmin, vaan keskittyisin tarkkailemaan koiraa ja sen reaktioita sekä vahvistamaan näitä reaktioita.

Ensimmäiselle piilolle oli jonkin verran matkaa, mutta suunnitelman mukaisesti mentiin. Rantarakennuksen läheisyydessä Kero sitten selvästi alkoi reagoida ja irtaantuikin rakennuksen etupuolelle ja tuli sitten rullan kanssa takaisin. Maalihenkilö löytyi rakennuksen terassilta makoilemasta. Ketteränä koirana Kero kiipesi näytölle pöydälle makaamaan ;)

Ekalta piilolta jatkettiin rantatietä eteenpäin ja eipä aikaakaan, kun Kero nappasi hajun ja kipitti seuraavan rakennuksen taakse. Hetken emmittyään Kero palasi sieltä rulla suussa. Hienosti bongattu :)

Kolmannelle saatiinkin sitten taivaltaa vähän pidempi matka. Jonkin verran matkalla oli muita hajuhoukutuksia, mutta niistäkin selvittiin. Sitten yhdessä kohtaa Kero selvästi sai hajua ja irtosi vauhdikkaasti mäkeä ylös. Mentiin sitten perässä, kun reaktio oli selvä. Kun olin vielä kiipeämässä perässä, tuli Kero esille, mutta ilman rullaa. Sen olemus oli sellainen, että piilolla on käyty, mutta jotain on unohtunut. Tämän kämmin huomatessaan Kero lähti takaisin, meni roskakatoksessa olevan maalihenkilön luokse ja nappasi rullan. Nyt ilmaisu ok.

Neljäs piilo oli pienkerrostalon etupuolella olevassa puskassa. Haju sieltä ei tullut millään, ja jouduimme kiertämään vähän tarkemmin piiloa ihan rakennuksen seinän vierestä. Ja siltikään haju ei meinannut tulla. Kero jumiutui puskan viereen nuuskuttelemaan jotain, kunnes hokasi vieressä olevan maalihenkilön. Itsekin olin siinä metrin päässä, ja hetken Kero meinasikin, että tarvitseeko tätä nyt ilmaista, kun kumpikin tietää, että tässä se maalihenkilö on. No, ilmaisi se Kero sitten ja sai namit nassuun. Treenin jälkeen Kero sai vielä vetoleikkiä tyyppien kanssa, ja kivaa oli :)

Ehdittiin ottaa myös toinen treenikierros. Kerolle otin tosin vain yhden lyhyen ilmaisun, ja sekin oli semmoinen äärimmäisen helppo ja innostava. Eli Kero näki, kun maalihenkilö käveli autokatoksen kulman taakse piiloon, ja sitten Kero sai juosta perään. Kyllä siitä väsyneestä koirasta vielä vauhtia riitti, ja ilmaisu oli onnistunut :) Ja hyvin Kero jaksoi leikkiä vielä tämänkin toiston jälkeen. Ainakin itselleni jäi hyvä mieli, kun näin onnistuneesti saatiin pitkä treenirupeama päätökseen :)

Kaiken kaikkiaan treenileiri oli oikein onnistunut. Meillä oli mukava treeniryhmä, ja todella innokkaita, motivoituneita ja taitavia koiria. Itsellekin oli todella valaisevaa nähdä erilaisia koiria ja tapoja treenata. Todella antoisa leiri siis, kiitos siitä järjestäjille sekä treenikavereille! Ehdottomasti osallistutaan uudestaan!

Ja todella iloinen olin myös Kerosta. Se sopeutui tosi vaivattomasti uusiin ympyröihin, osasi olla fiksusti majoituksessa ja muutenkin, ja treeneissäkin jaksoi hyvin tsempata ja olla sosiaalinen :)