Tarinaa suomenlapinkoira Keron ja bordercollie Discon ja Potterin elämästä. Muistoissa Viima ja Myry.

11.2.2016 Agitreenivideota pukkaa

En ole aikoihin kuvannut ratatreenejämme, joten tällä kerralla päätin sen tehdä, vaikka rata olisi millainen. Ihan hyvä oikeastaan, koska video kuitenkin kertoo enemmän kuin pelkkä mutu.

Alku oli jo haastava, sillä LOP ei heti onistunutkaan ja toiseksen Kero hakeutui tokan hypyn jälkeen putkeen. Uutena meille näissä treeneissä oli myös se, että tehtiin puomi. Ei olla sitä siis vielä radalla tehty, joten ihan alkuun otettiin pari toistoa pelkkää puomia. Ja luonnollisesti ratakin päättyi puomiin.

Kuutosesteen sai suorittaa kummin vain, mutta Kero päätti irrota vasempaan päähän putkea. Sen jälkeen oli pieni kieputus ennen kuin paluu puomille. Puomin osalta suoritukset olivat ihan ok, mutta estesuoritus ei ole vielä täysin itsenäinen ja varma. 2on-2off on ok silloin, kun jarrutan ja jään koirasta vähän jälkeen. Jos taas olen koiraa edellä, niin Kero ei ehdi pysähtyä. Jos taas himmaan liian aikaisin, saattaa Kero pysähtyä siihen kohtaan, mihin minäkin. Eli erittäin riippuvainen sijainnistani ja vauhdistani. Harjoitellaan sitä siis. Toinen harjoiteltava juttu on tuo valssiin reagoiminen silloin, kun siellä on takana joku muu este vetämässä koiraa puoleensa.

Tässä rataprofiili:

11.2.2016 Treenirata
11.2.2016 Treenirata

Ja video (kauheata räpellystä osaltani):

Harjoituksen jälkeen kävi sitten ikävä juttu. Oltiin Keron kanssa viimeinen koirakko (kuten yleensä aina) ennen seuraavaa vuoroa, joten meillä oli siinä sitten kiire treenin jälkeen kerätä kimpsut ja kampsut. Aiemmin on mennyt ihan ok, sermien viennit jne. Kero oli normaaliin tapaan makaamassa, mutta en palkkaillut sitä (kuten olen aiemmin tehnyt), vaan keskityin nyt pukeutumaan nopeasti ja seuraava asia, mitä tajusin oli, että Kero oli vieressä olleiden, välissä oli ollut sermi, neljän pienen koiran kimpussa :( Sermi oli vahingossa viety siitä välistä. Voihan harmitus :( Onneksi mitään fyysistä ei kenellekään käynyt. Joo, ei se paikkamakuu sitten ollutkaan niin varma, joten ruvetaanpa treenaamaan sitä taas lisää ja toisaalta, pidetään siitä koiran hihnastakin kiinni.