Tarinaa suomenlapinkoira Keron ja bordercollie Discon elämästä. Muistoissa Viima ja Myry.

10.2.2009 Treeniä

Ennen treeniä otettiin hieman sosiaalistumisharjoituksia (eli käyttäydytään fiksusti, vaikka paikalla muita koiria, kontaktia yms) koirille. Teki kyllä hyvää sekä Myrylle että Viimalle.

Myry sai etsiskellä pientä aluetta, jossa hajut eivät pahemmin liikkuneet. Ihan kivasti kuitenkin meni. Ilmaisu oli ok (maalihenkilö palkkasi näytöllä Myryn maatessa, sillä aikaa, kun itse tulin paikalle), vaikka rulla olikin lauennut matkalla. Pitäisi kai tehdä asialle jotain…

Viimalle oli sama alue ja piilo. Viima liikkui ihan kivasti, mutta sitten se sai jostain jonkun hajun ja häippäsi kauemmaksi. Etenimme lähelle piiloa, mistä koiran olisi helppo saada haju, jos se vain olisi siellä, missä mekin… Kutsuin Viimaa parisen kertaa, mutta ei tainnut oikein kuulla, mutta tuli sitten ja palkkioksi saikin hajun maalihenkilöstä ja meni ilmaisemaan.