Tarinaa suomenlapinkoira Keron ja bordercollie Discon ja Potterin elämästä. Muistoissa Viima ja Myry.

10.10.2008 Agia

Myryn kanssa treenattiin alkuun paljon puomin kontakteja. Toinen harjoitus oli keppiharjoitus, jossa keppien molemmilla puolilla oli 180-asteisesti hyppy. Mentiin tätä eri suuntiin (ks. kuva). Lelupalkka nopeutti selvästi pujottelua :) Kolmannessa harjoituksessa otin muutaman esteen keinun ympärillä (putki, hyppy, hyppy, keinu, pituus).

Viima ei alkuun ollut oikein treenituulella (namit eivät meinanneet kelvata), mutta muutaman kerran puomin suorittaminen sai koiran taas syttymään. Harjoiteltiin puomin ja a-esteen kontakteja ennen kuin siirryttiin tekemään pientä rataa. Ohjauksen kanssa piti olla tosi tarkkana eli vielä koira selkeästi esteelle (ks. kuvassa oman ohjaukseni ei-optimaalinen reitti). Puomin jälkeinen hyppy oli hankala enkä onnistunut ohjaamaan Viimaa hypylle niin, että olisin itse säilyttänyt puolen. Tein sitten niin, että jätin koiran kontaktille odottamaan, että pääsin näyttämään koiralle hypyn paremmin.

Saatiin tosi hyvin onnistunut suoritus tehtyä, mutta en tietenkään älynnyt lopettaa tähän (meinasin kyllä, mutta ajattelin, että kerran vielä…). Seuraava yritys oli ihan surkea, sillä Viima ei meinannut edes hypätä toista estettä saatika mennä putkeen vaan jäi siihen eteen räksyttämään (Viima haukkuu muutenkin rataa suorittaessaan) ja hyppimään taakse… No, lopulta saatiin kuitenkin esteet suoritettua epämääräistäkin epämääräisellä ohjaamisella.

Jossain välissä kokeilin Viimalle myös keppejä tarkoituksena mennä vain eka väli (ts. palkkasin naksusanalla kepin kierrosta ja nami), mutta Viima päättikin suorittaa koko keppirivistön loppuun asti. Naksusanattelin ja palkkasin tosin jokaisesta mun puolelle tulevan kepin kierrosta. Olin kyllä hieman yllättynyt, että Viima muisti tästäkin jotain :o.

10.10.2008