Tarinaa suomenlapinkoira Keron ja bordercollie Discon ja Potterin elämästä. Muistoissa Viima ja Myry.

10.6.2014 Tiistain pekoilut

Tiistai-iltana treenattiin Petikon suunnassa yllättävää kyllä itselleni uudessa maastossa. Maasto oli oikeinkin kiva, ja sen perusteella sitten päätinkin tehdä enemmän semmoisen piilotreenin.

Ennen varsinaista treeniä tehtiin vähän hallittavuusjuttuja eli meidän osalta lähinnä kontaktia. Kero oli sen verran kierroksilla, että pysyttiin kauempana eikä siten osaltamme osallistuttu ryhmäharjoitukseen, vaan keskityimme ihan omaan juttuumme.

Treenialueella tosiaan oli värikuula-ammuntaan tarkoitettuja piiloja, joita oli hyvä hyödyntää. Tehtiin yhteensä kolme toistoa, jotka kaikki menivät ihan ok. Etäisyydet vaihtelivat, myös ilmaisuetäisyydet. Esimerkiksi vikalle ilmaisuetäisyys oli ihan vierestä, kun ennen löytöä Kero ehti kiertää isomman lenkin palatakseen takaisin ja me sitten olimme siinä lähistöllä kulkemassa. Hetken Kero arpoi, ottaako rullan vai ei, mutta teki lopulta kuten pitikin.

Treenin tavoitteen täyttyminen?

Ketjut pääosin hyvät (rulla pysyi nyt suussa!), koiralla hyvä into ja liikkuminen. Annoin myös itse koiran tehdä rauhassa duunia (en kutsunut, annoin leikkiä hetken piiloilla ennen jatkamista) ja seurasin koiraa.

Mitä huomioitava seuraavalla kerralla?

Vastaavantyyppistä, missä mm:t valmiita suht pienellä alueella niin, että piilolta lähtiessä koiralla on mahdollisuus saada haju seuraavasta kohtuullisen ajan päästä.

Oli taas mukavat treenit :) ja treenien päätteeksi saatiin myös vähän kakkua, kun ryhmäläisen koira oli läpäissyt juuri loppupäiväkokeen :)