Tarinaa suomenlapinkoira Keron ja bordercollie Discon elämästä. Muistoissa Viima ja Myry.

10.2.2013 Viiman synttäritreenit (ja pennullekin treeniä)

Sunnuntaiaamuna suunnattiin auton keula kohti Nurmijärveä. Edellisen kerran siellä olimme Viiman eläköitymisen merkeissä, joten oli luonnollista, että tälläkin kerralla oli jokin teema. Näissä treeneissä juhlistettiin Viiman 12-vuotissynttäreitä (seuraavana päivänä). Paikalla oli myös toinen synttärisankari eli Justus 5v (edellisenä päivänä), joten saatiin oikein tuplasynttäritreenit aikaiseksi :)

Viima pääsi heti hommiin, ja sai etsiä tien vartta pitkin. Ensimmäinen bongattiin pellon puolelta, ja hyvin sinne mentiin haukkumaan. Toinen oli myös sopivasti tien reunan tuntumassa lumikasojen takana. Haukuttiin myös hyvin. Kolmas löytyi sitten vähän pidemmän, mutta ei mahdottoman rämpimisen päätteeksi kuusikon kätköstä. Hyvin haukuttiin täälläkin, ja sen kunniaksi heltisi myös hyvät leikkisessiot :)

Tämä oli tämmöinen hyvän mielen treeni. Ja koira selkeästi nautti, kun pääsi taas hommiin :)

Sitten Keron kuulumisia. Kero sai alkuun seurata tapahtumia sylistä käsin (Viima, Justus,  Ukri), minkä jälkeen sai nukkua autossa Viiman seurana. Aika väsynyt Kero kyllä oli, kun oli sen vuoro tulla treenailemaan.

Tässä kirjaamani tunnelmat treenin jäljiltä:

  • Pennun treeni: makkararinkiä, ihmisiä paljon (10), oli suoraan unilta ja ujostutti kovasti, ja alkuun oli menossa mieluummin pois päin. Siinä herätessä alkoi jo pikku hiljaa raksuttaa, että ihmisiltähän saa namia ja käytiin sitten syömässä jokaisen luona namit.
  • Poistultaessa jäi jälkeen ja olisi mieluummin jäänyt sinne kuin tullut autolle päin. Toivottavasti ei ole ikävää mielleyhtymää syntymässä :( (näytti vähän siltä, että lähestymiseni sai aikaan väistelyä eli pitääpä olla tarkkana myös syliin ottamisenkin kanssa, ettei siitä seuraa mitään ikävää pennun mielestä). Pöh.

Seuraavia kertoja ajatellen pitää yrittää ”treenata” pentu silloin, kun se on vielä hyvässä vireessä eli ehkäpä heti alkuun. Tällöin myös mielleyhtymä autoonkin voi muodostua positiiviseksi, kun ajelusta seuraakin heti kivaa :) Ja ehdottomasti pitää olla jompi kumpi pojista seurana mukana. Ja muiden treenien katselukin on pennusta varmaan jatkossakin ihan jänskää puuhaa.

Alla olevat kuvat Kerosta on ottanut Jani Lavonen.

2 ajatuksia aiheesta “10.2.2013 Viiman synttäritreenit (ja pennullekin treeniä)”

Kommentointi on suljettu.