Tarinaa suomenlapinkoira Keron ja bordercollie Discon ja Potterin elämästä. Muistoissa Viima ja Myry.

10.12.2009 Pitäisi kai treenata…?

Edellinen treenikerta oli yli 1,5 kk sitten, ja tällä kerralla tulikin todettua, että kyllä se kokenutkin koira tarvitsee treeniä…

Lunta oli hieman tuprutellut, tuuliolosuhteet eivät olleet kummemmat eikä alueella pahemmin liikennettäkään ollut (aika tyhjä paikka, vaikka suosittu ulkoilualue tuo Petikko onkin). Maalihenkilöt olivat menneet metsään kiertäen, ja lähdettiin sitten Viiman kanssa etsimään suunnitelman mukaisesti. Alku meni ihan ok, ja aika pian Viima alkoi ilmaista. Olin siinä suht lähellä, mutta piilolle oli hankala päästä. Sitten haukkumista ei enää kuulunut, ja pian olinkin ihan siinä piilolla. Koiraa ei näkynyt – oli ensin haukkunut 20 kertaa (pyysin huvikseni maalihenkilöitä laskemaan haukkujen määrät) ja sitten häippässyt etsimään minua tai jatkamaan, tuli kuitenkin hetken päästä siihen takaisin ja oli vähän, että pitäskö tässä muka ilmaista vai jatketaanko. Sai (joutui) ilmaisemaan ennen kuin jatkettiin sitten matkaa (annoin pienen palkkion kuitenkin).

Tarkoitus oli poiketa takaisin sinne, mistä tultiin, ettei ihan jälkeä pitkin olisi menty. Lopulta valitsin huonon vaihtoehdon eli lähdettiin silti sinne suuntaan, mistä varmasti nostaa jäljen. Ja niin Viima oli tehnytkin ja mennyt jälkeä pitkin kauas… ja sitä haukkua ei edes oikein kuulunut, kun samaan aikaan lentokoneita lenteli siinä yläpuolella. Meno koiran luokse kesti ikuisuuden (tosi hankala maasto). Viima oli alun jälkeen alkanut haukkua huonosti ja menettää mielenkiintoaan koko hommaan, mutta maalihenkilö oli sitten kannustanut jatkamaan ja niin Viima sitten haukkui lopun ihan kivasti, ja päästiin paikalle. Palkkiona minulta namia ja sitten maalihenkilöltä jättisiili.

Aika jännä juttu. Voiko tauko tehdä näin paljon hallaa? Onhan noita taukoja aina ennenkin tullut, mutta silti ilmaisu on toiminut, vaikka on pidempään saanut (joutunut) haukkumaan.

Tämä tarkoittaa siis treeniä, mutta pitää vielä miettiä, että miten… Mieleen tulee nyt ainakin:

  • maalihenkilö palkkaa (nyt etenkin loppulelu on tullut vikalta maalihenkilöltä)
  • maalihenkilö kehuu satunnaisesti kesken ilmaisun (etenkin, jos näyttää, että pitkittyy oma saapuminen)
  • maalihenkilö palkkaa namilla (tai lelun näytöllä?) kesken haukkusarjan ja sitten taas uutta haukkusarjaa perään, satunnaiset määrät eli välillä palkkaus heti ja välillä vähän kestoa
  • maalihenkilöt piiloon yksitellen
  • ilmaisuharjoituksia (eli pistoja), joissa haukkumisen kesto vaihtelee
  • jotain muuta, mitä?

Myrylle oli luvassa näiden treenien jälkeen vielä agilitytreenit, joten mitään sen kummempaa ei ollut tarkoituksena Myryn kanssa tehdä. Otettiin sitten semmoinen yksi perusharjoitus, jossa maalihenkilö meni metsään, ja me sitten käveltiin riittävän pitkä matka toiseen suuntaan ja lähdettiin sitten etenemään kohti oletettua paikkaa. Itse kävelin tietä pitkin ja Myry teki oppikirjamaista pk-laatikkoa metsän puolella ja palasi sitten rullan kanssa takaisin. Luovutus hyvä, samoin näyttö ja muutenkin ilmaisu kokonaisuudessaan ongelmitta. Ja motivaatiokin oli erittäin hyvin kohdallaan, hienoa!