Tarinaa suomenlapinkoira Keron ja bordercollie Discon ja Potterin elämästä. Muistoissa Viima ja Myry.

1.7.2014 Heinäkuun ekat hakuilut

Loistosää treenata koirien kanssa eli vettä satoi. No, ei onneksi niin paljoa, että se treenaamiseen olisi vaikuttanut. Normisää.

Treenattiin vaihteeksi Luukissa, missä kyseisessä paikassa en ollut näköjään treenannut aikoihin, jopa vuosiin. Aika jännä.

Kerolle olin suunnitellut korkealla olevia maalihenkilöitä, kun niihin tuolla oli hyvä mahdollisuus. Omaa vuoroa odotellessa saatiin verkkailla hyvän aikaa, mikä oli oikein hyvä juttu. Tämä pitäisikin muistaa ennen jokaista treeniä.

Lähdettiin alueelle niityn laitaa pitkin. Siinä laidalla oli kaksi maalihenkilöä kiivennyt pariin puuhun, jotka noin muutenkin olivat varsin hyvin kasvillisuuden peitossa.

Kero työsti ensin kauimmaisena olevaa. Tuuli tuli luoteesta, ja haju leijaili kauas niitylle. Samoin Kero hajun perässä. Kovasti poika sai tehdä töitä hajun tarkentamisen suhteen, kunnes oikea paikka löytyi. Jonkin aikaa Kero pyöri puun alla, katsoi ylös ja hätkähti puunoksalla makaavaa maalihenkilöä. Haukahdus, rulla suuhun, ilmaisu ja näytölle. Otin palkan maalihenkilöltä, palkkasin Keron, maalihenkilö tuli alas ja antoi vielä palkan. Sitten jatkettiin matkaa.

Palattiin lähtösuuntaan, mistä Kero sitten sai hajun nenäänsä ja alkoi työstää sitä. Hyvin haju vei välillä aika kauaksi niitylle, sitten taas takaisin, taas kauemmaksi, takaisin jne. Nenä pystyssä Kero loikki ja työsti, kunnes päätyi maalihenkilöä kanniskelevan puun alle. Kurkistus ylöspäin, tarkistus. Kero lähti tulemaan takaisin, mutta hokasi, ettei rulla ollutkaan matkassa, joten kääntyi takaisin puulle ja kävi vielä uudestaan tarkistamassa, että puussa tosiaan on tyyppi istumassa. Sitten ilmaistiin :)

Olipa hyvä, mutta haastava treeni! Ja erityisen hyvä oli nähdä, miten koira työsti hajuja ja myös se, että hoksasi tsekata ylöspäin. Ja ilmaisutkin olivat hyvät (Kero malttoi hyvin odottaa, kun kytkin näytölle ja vihjeestä ampaisi heti takaisin piilolle) :)

Kun treenit olivat ohi, lähdin Keron kanssa vielä pienelle juoksulenkille. Kierrettiin 8km Luukin reittejä. Olipa hienoa maastoa, joten pitää ehdottomasti ottaa uusiksi.